Tekemätön työ käy kalliiksi – työkyvyttömyyden hintalappu viisi miljardia euroa

Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys aiheuttavat Suomessa jopa 5 miljardin euron vuosimenetykset. Parhaiten työkykyyn panostavat yritykset saavatkin rahoilleen hyvän tuoton. Itse asiassa tehokas työkykyjohtaminen voisi hoitaa koko tuottavuusloikan.

talous
Kaapelityö käynnissä Länsi-Pasilassa.
Empower-yrityksessä on panostettu työntekijöiden jaksamiseen ja turvallisuuteen.Yle

Tiistaina julkistetun tutkimusraportin mukaan tekemätön työ maksaa yrityksille ja kansantaloudelle maltaita. Miljardeja euroja valuu vuosittain hukkaan, vaikka niin ei tarvitsisi olla.

Asiaan voidaan raportin tulosten mukaan puuttua tehokkaasti hyvällä johtamisella. Esimerkillisimmissä yrityksissä työntekijöiden työkykyyn panostamalla on saavutettu mittavat säästöt. Parhaimmillaan ne yltävät hallituksen peräänkuuluttamaan 5 prosentin tuottavuusloikkaan.

Vuosikatsauksessa tarkasteltiin 64:ää organisaatiota. Se nostaa esiin yrityksiä, jotka ovat saavuttaneet huomattavia säästöjä työkykypanostuksillaan. Empower, Atria, Meyer Turku ja Osuuskauppa Suur-Savo saavat raportin laatijoilta erityiset tunnustukset.

Esimerkiksi energiateollisuuden palveluyrityksen Empowerin palveluksessa on parisen tuhatta työntekijää 40 paikkakunnalla. Firman tilanne oli vielä kolmisen vuotta sitten vaikea. Sairauspoissaoloja oli paljon, ja myös työtapaturmia sattui usein. Väkeä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Päätimme kääriä hihat. Ryhdyimme kehittämään systemaattisesti esimiestyötä. Sitten panostimme ennaltaehkäisevään työterveyteen kuten työssä jaksamiseen. Loimme myös kulttuurin, jossa ei koskaan tingitä työturvallisuudesta, Empowerin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Heliste kertoo.

Valtava kansantaloudellinen mahdollisuus

"Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015" selvitti kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat yrityksille sairauspoissaoloista, työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyden omavastuukustannuksista.

Kaikkiaan mainitut kustannukset ovat tarkastelujaksona 2008–2014 olleet loivassa laskussa, mutta vuonna 2014 hyvä kehitys näyttää pysähtyneen. Tekemättömän työn keskimääräinen kustannus oli noussut 6,3 prosentista 7 prosenttiin.

– Tämä on huolestuttava trendi erityisesti Suomen nykyisessä taloustilanteessa. Vaikka nousu ei ole prosentuaalisesti iso, se tarkoittaa koko yksityissektoriin suhteutettuna kymmeniä miljoonia euroja, Terveystalon johtaja Lasse Parvinen toteaa. Terveysraportti laadittiin Terveystalon johdolla.

Kokonaiskustannus oli vuonna 2014 keskimäärin 2 650 euroa henkilötyövuotta kohden. Erot yritysten välillä ovat suuria. Koko maan yksityissektoriin suhteutettuna niin kutsuttu tekemätön työ aiheuttaa 4,5–5 miljardin vuosimenetykset.

– Kansantaloudellisesti työkykyjohtamiseen sisältyy valtava mahdollisuus. Parhaimmat organisaatiot ovat onnistuneet vähentämään kokonaiskustannuksia viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2008, mikä tarkoittaa suoraan viittä prosenttiyksikköä lisää viivan alle vuosittain, johtaja Parvinen kertoo.

Työkykyhaasteet vakavasti ottava yritys voi jopa puolittaa sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet.

– Me olemme saavuttaneet miljoonien eurojen säästöt muun muassa vakuutusmaksuissa, Empowerin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Heliste kertoo.

Työkykyyn on satsattava määrätietoisesti

Mitä siis yrityksen pitää tehdä, jos se mielii kääntää työkykyhaasteet voitokseen? Raportin mukaan parhaat tutkituista yrityksistä saivat euron työkykypanoksella kuuden euron nettotuoton.

Terveystalon johtaja Lasse Parvinen luettelee menestyksen keskeiset tekijät.

Päävaatimus on, että yrityksen johto puuttuu ongelmiin järjestelmällisesti. Työkykyjohtamiselle on asetettavat vertailukelpoiset, euromääräiset tavoitteet.

Edelleen työterveyden vastuunjako on tehtävä selväksi, ja sitä voi tukea sanktioilla ja bonuksilla. Lisäksi tuloksia on seurattava herkeämättä. Poikkeamiin on puututtava heti.

"Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015" -raportin ovat toteuttaneet yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä työeläkevakuutusyhtiöt Elo, Etera, Ilmarinen, If, Varma ja Veritas.