Vauva määrää imetystahdin – pienokainen voi viihtyä rinnalla vielä taaperonakin

Imetysohjeet eivät ole vuosikymmenten saatossa juurikaan muuttuneet. Nykyisin tutteja ja tuttipulloja ei suositella ensimmäisten viikkojen aikana, jotta vauva oppisi ensin imemään rinnasta. Imetyksen lopettamiselle ei ole oikeastaan aikarajaa.

Kotimaa
Imetyskouluttaja Piia Mettovaara esittelee äidinamaidon kerääjää työhuoneessaan.
Tiina-Leena Kurki / Yle

Oulun kaupungin imetyskouluttaja Piia Mettovaara esittelee työhuoneessaan Kiimingin hyvinvointikeskuksen neuvolassa imetyksen apuvälineitä, kuten maidonkerääjää ja rintakumia.

Hän antaa WHO:n imetyskoulutuksia muun muassa terveydenhoitajille ja perhetyöntekijöille, jotka ohjaavat perheitä imetyksessä. Mettovaaran mukaan perheet eivät saa vielä tarpeeksi tukea.

Piia Mettovaara kertoo, että Pohjoismaisessa imetyskonferenssissa oli pohdittu, onko imetyksessä kyse äidin oikeudesta valita vai vastasyntyneen ihmisoikeus saada parasta ravintoa.

Tutiton sairaala auttaa

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle onkin valmistumassa toimintamalli, jossa perheen ensimmäisestä raskausajan neuvolakäynnistä lähtien vauvan ensimmäiseen ikävuoteen saakka annetaan yhtenäistä imetysohjausta. Sairaala on siinä tiivisti mukana.

Äidin elimistö on itse asiassa niin fiksu, että sehän valmistaa omalle jälkeläiselle sopivaa maitoa.

Piia Mettovaara

– Oulun yliopistollinen sairaala esimerkiksi on tutiton, jotta vauvat oppisivat imemään rinnasta ensipäivinä, Piia Mettovaara kertoo.

Kompastuskivenä hänen mukaansa on äidin ja vauvan kotiutuminen sairaalasta.

– Ensimmäinen kotikäynti tai neuvolakäynti on, kun vauva on noin viikon ikäinen, mutta viikossa voi tapahtua paljon. Tässä tilanteessa esimerkiksi perheitä pitäisi ohjata aktiivisemmin ottamaan yhteyttä neuvolaan, että neuvoja voitaisiin antaa.

Oman äidin maito on parasta  

Suomalaisen neuvolajärjestelmän isä, aikoinaan arkkiatrin kunnianosoituksen saanut Arvo Ylppö julkaisi kirjan Lastenhoito ja lastentaudit vuonna 1945. Siinä todetaan, että äidinmaito on imeväisen luonnonmukaista ravintoa.

– Ei se ole yhtään minnekään muuttunut. Äidin elimistö on itse asiassa niin fiksu, että sehän valmistaa omalle jälkeläiselle sopivaa maitoa.

– Esimerkiksi keskoslapsen synnyttänyt nainen tuottaa erilaista maitoa kuin täysiaikaisen lapsen äiti. Oman äidin maito on omalle lapselle juuri parasta, Piia Mettovaara korostaa.

Nythän on myös taapero- ja tandemimettäjiä, jolloin rinnoilla ovat yhtä aikaa vauva ja isompi lapsi.

Piia Mettovaara

Ylpön kirjan mukaan puolta vuotta kauemmin ei pitäisi missään tapauksessa antaa yksinomaan rintaa. Nykyisin WHO:n suosituksen mukaan täysimetys olisi kuuden kuukauden ikään saakka suotavaa. Ylppö neuvoi lisäksi, että noin 8-10 kuukauden ikäisen vauvan imetyksen voi lopettaa.

Nykyisin imetyksen päättämiseen ei ole varsinaista virallista sääntöä, mutta sitä neuvotaan jatkamaan ainakin vuoden ikään saakka muun ravinnon ohella.

– Se on sitten perheestä kiinni. Nythän on myös taapero- ja tandemimettäjiä, jolloin rinnoilla ovat yhtä aikaa vauva ja isompi lapsi.

Pullo ei ole täysin pannassa

Piia Mettovaara sanoo, että kaikki naiset eivät välttämättä pysty imettämään sairauden, jonkin lääkityksen tai lapsesta johtuvan syyn takia. Perheen yksilölliset tarpeet ovat aina lähtökohtana.

– Jos äiti ei voi imettää, niin häntä tuetaan muussa lapsen ruokinnassa ja katsotaan siihen parhaat mahdolliset tavat.

Pulloruokinta ei ole Mettovaaran mukaan täysin pannassa.

Hänet laitetaan heti äidin iholle pesimään. Se auttaa äidinmaidon nousemiseen.

Piia Mettovaara

– Äiti voi tarvittaessa myös lypsää maitoa, jota lapselle annetaan tuttipullosta. Itse asiassa lapsi on silloin imetetty.

Vauvan isäkin voi tuolloin osallistua.

– Jos, vauvan jo ollessa hieman isompi, äidin jaksamisen kannalta on tärkeää se, että hän käy vaikka lenkillä, niin sehän on myös maidon tuottamisellekin hyväksi.

Äidin iholle pesimään

Vauvaa opetetaan rintaruokintaan heti ensihetkistä lähtien muun muassa ihokontaktin avulla.

– Vastasyntynyttä ei kapaloida esimerkiksi syntymän jälkeen laisinkaan, vaan hänet laitetaan heti äidin iholle pesimään. Se auttaa äidinmaidon nousemiseen ja vauva oppii käymään rinnalla omaan tahtiin, Piia Mettovaara kertoo.

Itku on jo hätähuuto.

Piia Mettovaara

Perheelle neuvotaan myös, että vauva saa olla ihokontaktissa niin kauan kuin haluaa, vaikka ihan ensimmäiset elinpäivät. Vastasyntynyt viihtyy myös isän ihoa vasten.

Suosituksena on myös, ettei pienokaisen ensimmäisten elinviikkojen aikana käytettäisi tutteja tai tuttipulloja.

Vauva määrää tahdin

Äidinmaidonkorvike ei myöskään ole täysin poissuljettu vaihtoehto.

– Mikäli oman äidin maitoa ei jostain syystä vauvalle ole, niin toki silloin korviketta voi käyttää, Piia Mettovaara sanoo, mutta lisää, että perhe tarvitsee riittävää ohjausta siihen, ettei korvike tulisi ensimmäisenä mieleen imetyksen kangerrellessa.

Äidinmaito nousee Mettovaaran mukaan rintoihin imettämällä vauvantahtisesti. Vauva saa käydä rinnalla aina, kun hän osoittaa nälkäviestejä. Niitä ovat muun muassa pään kääntely, kielen lipominen, nyrkin meneminen suuhun.

– Itku on jo hätähuuto, Piia Mettovaara sanoo.

Imettämiselle ei ole mitään aikarajoituksia, sillä pienokainen määrää tahdin.

– Vauvallahan ei ole kelloa, kun hän tänne syntyy. Hän syö, kun siltä tuntuu.

Imetys herkkä asia 

Imetyksen pulmat tai sen epäonnistuminen voivat tuoda varsinkin ensikertalaiselle äidille syyllisyydentunteita. Imetys Mettovaaran mukaan henkilökohtainen ja herkkä asia.

Seuraavaksi pitäisi neuvontaan ottaa isoäidit. He voivat jakaa vanhoja tietoja ja oman aikansa käytäntöjä.

Piia Mettovaara

– Erityisen tärkeää on, että me terveydenhuollon ammattilaiset kerromme äidille, että hän on yrittänyt parhaansa. Se ei ole millään tavalla äidin syy tai vika, jos hän ei jossain asiassa onnistu, Piia Mettovaara korostaa ja lisää, että naista yritetään kannustaa, että hän on hyvä äiti ja voi hoivata lasta myös muuten.

Hän painottaa myös lähipiirin tuen ja oikeiden sanojen tärkeyttä. Imetysohjausta Mettovaaran mukaan tarvitsevat äidin ohella myös puolisot.

– Lisäksi seuraavaksi pitäisi neuvontaan ottaa isoäidit. He voivat jakaa vanhoja tietoja ja oman aikansa käytäntöjä, jotka eivät sovellu tähän päivään.