Näkökulma: Kovat piippuun

Eurooppa yrittää nyt ryhdistäytyä puolustuksessa, vaikka se on kompuroinut pahasti taloudessa ja pakolaiskysymyksessä. Suomelle tämä sopii mainiosti, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Pekka Ervasti.

Näkökulmat
Pekka Ervasti
Lassi Seppälä / Yle

Vaikka sota terrorismia vastaan on haudanvakava projekti, tasavallan presidentti Sauli Niinistön äänessä oli tyytyväinen sävy, kun hän kommentoi ranskalaisen kollegansa aloitetta EU:n turvalausekkeen aktivoimiseksi.

– Se on jonkinasteinen askel – ja se on tärkeää, Niinistö päätti tiedotustilaisuutensa Mäntyniemessä.

Niinistö on ollut eurooppalaisen puolustuksen matkasaarnaaja jo pitkään. Kun suomalaiset eivät halua Natoon, presidentti on hakenut vankempaa turvallisuuspohjaa EU:n kautta. Tämän lisäksi Suomi tietysti panostaa myös sotilasyhteistyön vahvistamiseen Ruotsin kanssa – unohtamatta tietenkään Naton rauhankumppanuusyhteistyötä.

Vahvistuuko solidaarisuus, kun kyseessä on henki ja elämä?

Pekka Ervasti

Nyt tuntuu eurooppalainen suunta vetävän vahvasti – mutta eipä nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Pariisin iskujen jälkeen oli selvä, että terrorismin uhkaan on pakko reagoida entistä kovemmin. Presidentti Hollande kaivoi esiin kuolleeksi kirjaimeksi luullun turvatakuulausekkeen (42.7).

Tässä tilanteessa mikään EU-maa ei tietenkään voinut vastata millään muulla tavalla kuin myöntävästi Ranskan vetoomukseen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että muiden EU-maiden sotilasjoukkoja lähtisi pikamarssia Ranskan apuun taistelukentille. Ranskalla on rautaa omastakin takaa. Mutta maa otti nyt aloitteen käsiinsä. Siinä missä Saksa on EU:n johtovaltio talouskysymyksissä, Ranskasta voi tulla sellainen puolustusasioissa.

Niinistö teki selväksi, että Suomi ei edes pysty antamaan suoraa sotilasapua. Sen estää lainsäädäntö – toistaiseksi. Pykäliä on todennäköisesti tarkoitus kyllä mahdollisimman nopealla aikataululla muuttaa, jotta suomalainen korpisoturi pystyy lähtemään terroristijahtiin ulkomaille joskus tulevaisuudessa, jos kutsu kuuluu.

Siinä missä Saksa on EU:n johtovaltio talouskysymyksissä, Ranskasta voi tulla sellainen puolustusasioissa.

Pekka Ervasti

Mutta nyt ja tässä Suomi voi tarjota taistelijoiden sijasta tietoa ja yhteistyötä, viranomaisapua tiedustelutietojen vaihdossa ja poliisityössä.

EU aloitti aikoinaan taloudellisena yhteenliittymänä. Sitten siitä tuli poliittinen yhteisö, jolla on oma hallituksensa, komissio, ja parlamenttinsa. Kypsyessään poliittinen unioni tarvitsee myös puolustuksellisen ja sotilaallisen pilarin. Tähän asti se on ollut monille jäsenmaille Nato.

Lähivuodet näyttävät, eteneekö puolustus paremmin kuin yhteiseurooppalainen kompurointi talouspakettien kanssa tai pakolaiskysymyksessä. Näytöt ovat heikot. Vahvistuuko solidaarisuus, kun kyseessä on henki ja elämä?