Turvapaikkabisnes voi tehdä myös hyvää: "Tätä voi tehdä myös niin, että kaikki voittavat"

Kun Helsingin Lauttasaaren seurakuntaan paukahti hätämajoitukseen runsaan sadan hengen joukko syyskuussa, olivat paikalliset aktiivit valmiina. Irakista ja Afganista saapunut joukko perheitä ja nuoria miehiä kohtasi helsinkiläisiä, jotka olivat valmiita käyttämään osaamista ja aikaa siihen, että tulijoiden kotoutuminen alkaisi heti ensimmäisestä päivästä. Yhdessä tekemisen tahto oli välittömästi vahva. Nyt se on synnyttänyt yritystoimintaa.

Kotimaa
Turvapaikanhakijoiden lapset lukevat kirjaa Hennalassa.
Meeri Niinistö / Yle

Marraskuun puoliväliin mennessä Lauttasaaren porukalle on jo ollut tarjolla suomenkielen sparrausta pienryhmissä, säännöllisiä jalkapallotreenejä ja koulutusta seurakunnan vapaaehtoistyöhön. Joukko on myös pilottiryhmänä mukana Start up Refugees -toiminnassa, jossa on jo kuumeisesti kirjattu ceeveitä ja etsitty reittejä suomalaiseen työelämään.

Alusta asti mukana ollut Nora Ojala painottaa, että onnistumisen avain on ollut se, ettei olla menty tekemään toisille, vaan tehty yhdessä.

Lauttasaareen saapuneiden turvaa etsivien joukko on aktiivista ja innostuvaa, joukossa on korkeastikoulutettua väkeä, ja kaikilal kova halu tehdä ja toimia. Se tuli Ojalalle selväksi ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien.

Meillä on se ajatus, että asioita voi viedä eteenpäin niin, että kaikki voittavat.

Nora Ojala, yrittäjä

– Olimme menossa seurakunnalle tekemään tapahtumaa lapsille, niin vastaan tuli joukko nuoria poikia. He kysyivät heti, että lähdemmekö mukaan pelaamaan palloa. Alusta lähtien ihmiset ovat ottaneet vastuuta itsekin siitä, että tekemistä on, ja että se on monipuolista.

Voi vain ihailla heidän mielenlaatuaan. Heillä ei ole mitään varmuutta, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Nora Ojala, yrittäjä

Ojala ei väsy kehumaan ihmisiä, joilla on uskomattomasti energiaa huolimatta siitä, miten kovia kokemuksia monella on jo takana, ja miten epävarmaa heidän elämänsä on tälläkin hetkellä. Vain osa saa jäädä Suomeen.

– Voi vain ihailla heidän mielenlaatuaan, he ovat äärettömän kohteliaita ja huomioivia. Osa oli mukana Tuomiokirkolla, kun kunnioitimme Pariisin iskujen uhreja; näitä asioita he ovat paenneet. Samalla he ovat erittäin tietoisia kaikista uutisista ja palautusluvuista, ja turvapaikanhakukeskus, jossa he nyt ovat, suljetaan kuun lopussa. Ei ole mitään varmuutta, mitä sitten tapahtuu.

"Kotoutuminen alkaa rajalta"

Suomeen tulee useiden arvioiden mukaan vuoden kuluessa 30 000 turvapaikanhakijaa. Julkisessa keskustelussa yksi suurimmista huolenaiheista on ollut se, miten nämä ihmiset kotiutetaan ja miten he löytävät paikkansa suomalaisesta yhteiskunnasta. Nora Ojalan mielestä Lauttasaaren erinomaiset kokemukset on syytä hyödyntää koko maan mittakaavassa. Sitä varten viime sunnuntaina perustettiin yhteiskunnallinen yritys Refuhome Oy.

Yritysmuoto takaa sen, että vähintään puolet tuotoista käytetään yrityksen yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen, tässä tapauksessa kotouttamiseen ja työhön tutustumiseen. Tavoitteet ovat korkealla, kertoo Ojala.

– Haluamme perustaa vastaanottokeskuksen, mikä tietysti edellyttää maahanmuuttoviranomaisten ja kaupungin tukea. Haluamme edistää tätä mallia koko maahan. Osittain tämä on vastaveto sille keskustelulle, jossa on pohdittu, onko oikein tehdä bisnestä turvapaikanhakijoilla. Meillä on se ajatus, että asioita voi viedä eteenpäin niin, että kaikki voittavat.

Ojalan tavoitteena on se, että jokainen, joka lopulta saa myönteisen turvapaikkapäätöksen, pääsisi mahdollisimman notkeasti siirtymään yhteiskuntaan. Kotoutuminen alkaa rajalta ja jatkuu niin pitkään kuin tarvitaan.

Kun valitetaan, että tänne tulee nuoria miehiä, niin pitää miettiä, että heihin kannattaa satsata; he ovat hyvää työvoimaa.

Nora Ojala, yrittäjä

– Kieli on ykkäsasia, mutta arki tarvitsee rutiineja, kohtaamisia, yhdessä tekemistä, vertaisuuden henkeä.

Ennen kuin kukaan kiillottelee liikaa sädekehää, muistuttaa Ojala, että kyse on kansantalouden kannalta järkevästä toiminnasta.

– Kun valitetaan, että tänne tulee nuoria miehiä, niin pitää miettiä, että heihin kannattaa satsata; he ovat hyvää työvoimaa. Kun ihmisiä kohdellaan hyvin, he vastaavat hyvin. Katson tätä yrittäjänä paitsi liiketoiminnalliselta kannalta, niin myös arkijärjen: on hölmöä makuuttaa fiksuja, aktiivisia ja koulutettuja ihmisiä jouten, kun he voisivat tehdä mielekästä työtä.