Jihadista kalifaattiin – miten Isis käyttää islamilaisia termejä?

Yle selvitti Isis-uutisoinnissa tiuhaan esiintyviä termejä.

Ulkomaat
Islamabadissa Pakistanissa poltettiin länsimaisia DVD-levyjä ja videonauhoja huhtikuussa 2007.
Islamabadissa Pakistanissa poltettiin länsimaisia DVD-levyjä ja videonauhoja huhtikuussa 2007.Olivier Matthys / EPA

Terroristijärjestö Isisiin liittyvien uutisten yhteydessä viljellään paljon islamilaisia termejä. Isisin kaltaiset äärijärjestöt käyttävät uskonnollisia termejä usein omiin tarkoitusperiinsä. Tässä selitettynä muutamia paljon käytettyjä käsitteitä, jotka auttavat ymmärtämään uutisointia Isisistä.

Isis, Isil, islamilainen valtio vai Daesh?

Terroristijärjestö Isisiä kuvaillaan tiedotusvälineissä ja poliitikkojen puheissa hämmentävän monilla kirjoitusasuilla. Suomessa käytössä näkee eniten ilmaisuja Isis tai Isil. Näiden termien merkitysero ei ole käytännössä suuri. Molemmat lyhenteet tulevat englanninkielisestä kirjainlyhenteestä Islamilainen valtio Irakissa ja suur-Syyriassa.

Arabiaksi järjestön nimi on al-Daula al-Islamija fi al-´Iraq w-l-Sham. Se, käyttääkö puhuja muotoa Isis vai Isil, riippuu siitä, miten he kääntävät rimpsun viimeisen sanan al-Sham eli suur-Syyria.

Sana al-Sham viittaa itäisen Välimeren alueeseen eli karkeasti ottaen Syyriaan, Libanoniin, Jordaniaan, nyky-Israeliin ja palestiinalaisalueisiin.Nämä alueet ovat historiallisesti olleet kytkeytyneitä toisiinsa. Alueesta käytetään usein ranskasta peräisin olevaa termiä Levantti, jolloin järjestön nimeksi saadaan Isil. Osa taas viittaa käännöksen viimeisellä sanalla joko al-Shamiin tai Syyriaan, jolloin nimeksi tulee Isis. Al-Sham on monimerkityksellinen termi, sillä arabiassa sillä voidaan tarkoittaa joko yllä kuvailtua Levantin aluetta, Syyrian valtiota tai Syyrian pääkaupunkia Damaskosta.

Isisin musta lippu tien varressa Kirkukin lähistöllä Irakin pohjoisosassa.
Isisin musta lippu tien varressa Kirkukin lähistöllä Irakin pohjoisosassa. EPA

Arabiaksi Isisiä kutsutaan yleensä nimellä Da´esh. Kyseessä on sama kirjainlyhenne Isis tai Isil, mutta vain arabiankielisistä sanoista.

Isisistä käytetyt nimitykset kertovat myös puhujan mielipiteestä. Isis haluaisi itse olla valtio, eikä järjestö. Se hylkäsi Isis-nimen julistautuessaan kesällä 2014 islamilaiseksi valtioksi eli kalifaatiksi. Kukaan muu ei ole Isisin julmaa hallintoa tunnustanut, joten monet tahot kieltäytyvät kutsumasta Isisiä islamilaiseksi valtioksi. Arabiassa hyvin yleisesti käytettyä Daesh-lyhennettä Isis vihaa niin paljon, että sen kerrotaan uhanneen leikata kielen pois ilmaisua käyttäviltä. Sana muistuttaa hieman myös arabiankielen sanaa "tallaava". Ei ole ihme, että Ranska ilmoitti Pariisin terrori-iskujen jälkeen ryhtyvänsä kutsumaan järjestöä Daeshiksi.

Jihad eli pyhä sota

Kirjaimellisesti käännettynä jihad tarkoittaa kamppailua tai kilvoittelua. Termillä on kaksi merkitystä. Kamppailu voi olla ihmisen sisäistä kamppailua pahaa vastaan. Silloin ihminen kamppailee itsensä kanssa elääkseen mahdollisimman hyvää elämää uskonnollisesti ajateltuna. Esimerkiksi paastoaminen tai rukoileminen voivat olla tämä sisäisen kilvoittelun keinoja.

Toinen merkitys jihadille on pyhä sota eli aseellinen taistelu. Pyhän sodan merkitystä voidaan tulkita karkeasti katsottuna kahdella tavalla. Nykyään jihad tulkitaan useammin puolustustaisteluksi tilanteessa, jossa islamilainen alue on hyökkäyksen kohteena. Toisen näkemyksen mukaan jihad voi olla myös hyökkäyssotaa islamin alueen vallan levittämiseksi. Mutta silloinkaan alueen väestöä ei saa käännyttää väkisin islamiin.

Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Ilkka Lindstedtin mukaan islamin klassisella kaudella ja keskiajalla jihadilla viitattiin juuri aseelliseen taisteluun, eikä tavallisesti henkiseen kilvoitteluun. Nykypäivänä suurin osa muslimeista ymmärtää jihadin henkisen kilvoittelun tai puolustussodan muodossa.

Kahdeksan ihmistä kuoli ja 20 haavoittui moskeijaan tehdyssä itsemurhaiskussa Sanaa'ssa Jemenissä lokakuussa 2015.
Kahdeksan ihmistä kuoli ja 20 haavoittui moskeijaan tehdyssä itsemurhaiskussa Sanaa'ssa Jemenissä lokakuussa 2015.Yahya Arhab / EPA

Tulkinnat pyhän sodan merkityksestä nykypäivänä vaihtelevat hieman. Helsingin yliopisto professorin Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan nykypäivänä valtaosa oppineista hyväksyy puolustustaistelun, muttei ajatusta jihadista hyökkäyssotana. Lindstedtin mukaan pieni osa hyväksyy jihadin myös hyökkäyssotana, mutta myös silloin tietyin ehdoin, joita esimerkiksi Isis ei täytä. Esimerkiksi siviilejä ei saisi tappaa.

Jihadia ei saisi myöskään julistaa noin vain, jos noudatetaan islamin oppeja. Aikoinaan jihadin julisti kalifi, mutta myöhemmin se oikeus on ollut kollektiivisesti arvovaltaisilla uskonoppineilla. Siksi Hämeen-Anttilan mukaan esimerkiksi Isisin jihad-julistukset eivät käytännössä ole islamilaisen lain mukaisia. Muiden silmissä Isisillä ei ole siis arvovaltaa julistaa jihadia.

– Itsehän he näkevät asian niin, että heillä on kalifi, Lindstedt toteaa.

Islamilaisten oppineiden selvä enemmistö ei esimerkiksi hyväksy terrori-iskuja länsimaissa. Monimutkaisemmaksi asia menee islamilaisten uskonoppineiden näkökulmasta, kun puhutaan esimerkiksi palestiinalaisten ja israelilaisten konfliktista. Tässä tapauksessa monet uskonoppineet pitävät palestiinalaisalueilta islamin alueena ja israelilaisia hyökkääjinä, joita vastaan saa taistella.

Mutta tutkijat huomauttavat, että uskonnollisessa oppikirjallisuudessa pyhälle sodalle määritellään kuitenkin tiukat rajat myös silloin, kun se katsotaan sallituksi. Esimerkiksi naisia ja lapsia ei saisi surmata. Lindstedtin mukaan terroristijärjestöt yrittävät kiertää tätä erilaisin tulkinnoin. Esimerkiksi länsimaalaisten siviilien tappamista äärijärjestöt saattavat selittää sillä, että jotkut länsimaat ovat tappaneet muslimisiviilejä. Valtavirtaoppineiden näkemys asiasta on tietenkin toinen.

Kalifaatti

Termi kalifaatti kaivettiin historian kirjoista esiin kesällä 2014, kun Isis julisti perustaneensa kalifaatin Syyriaan ja Irakiin. Kalifaatilla tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, jonka johdossa on kalifi. Kalifi on periaatteessa koko islamilaisen yhteisön johtaja. Isisin julistamaa kalifaattia ei tosin ole hyväksytty islamilaisessa yhteisössä.

Islamistijärjstö Hizub At-Tahrin mielenosoitus Egyptin suurlähetystön edustalla Beirutissa, Libanonissa maaliskuussa 2011. Järjestö vaatti islamilaista kalifaattia ja vastustaa mielestään maallistuneiden arabivaltioiden hallituksia.
Islamistijärjstö Hizub At-Tahrin mielenosoitus Egyptin suurlähetystön edustalla Beirutissa, Libanonissa maaliskuussa 2011. Järjestö vaatti islamilaista kalifaattia ja vastustaa mielestään maallistuneiden arabivaltioiden hallituksia.Nabil Mounzer / EPA

Ensimmäinen kalifi nimettiin paikkaamaan profeetta Muhammedin kuoleman jälkeen syntynyttä valtatyhjiötä silloisessa islamilaisessa yhteisössä 600-luvulla. Näitä islamin alkuaikoja, jolloin profeetta Muhammed ja häntä seuranneet ensimmäiset kalifit hallitsivat, ihannoidaan usein muslimien keskuudessa kulta-aikana. Tästä nostalgiaperinteestä myös Isis yrittää ammentaa itselleen oikeutusta.

Varhaisten vaiheiden jälkeen islamilaisessa maailmassa alkoi umaijadien valtakausi, joka kesti vuoteen 750. Tämän kalifaatin valtakeskus oli Damaskos. Sen jälkeen kalifin asema siirtyi abbasidien johtajalle Bagdadiin.

Islamin alkuaikoina kalifilla oli sekä poliittista että uskonnollista valtaa. Myöhemmin kalifit alkoivat kuitenkin menettää poliittista valtaansa. Syntyä esimerkiksi tilanteita, joissa oli esimerkiksi kilpailevia kalifeja. Lindstedtin mukaan myöhemmin oli ajanjaksoja, jolloin kalifia ei ollut lainkaan.

– Varhaisen kauden jälkeen kalifilla ei ollut juuri arvovaltaa. Mutta Isis ammentaa juuri tästä varhaisesta kaudesta, Lindstedt sanoo.

Myös Hämeen-Anttilan mukaan kalifius alkoi vanhassa merkityksessä hiipua jo viimeistään vuonna 1258, kun abbasidien valtakunta romahti. Sen jälkeen arvonimeä kantoivat osmanivaltakunnan johtajat.

– Turkkilainen kalifaatti ei saanut enää yhtä laajaa hyväksyntää, Hämeen-Anttila sanoo.

Osmanien valtakunta hajosi lopullisesti ensimmäisen maailman sodan seurauksena. Sen raunioille syntyi moderni Turkin valtio, jonka perustaja Mustafa Kemal Atatürk ajoi maallistunutta valtiota. Atatürk julisti kalifaatin päättyneeksi vuonna 1924. Sen jälkeen kenelläkään ei ole ollut yleisesti hyväksytysti kalifin arvonimeä.

Umma eli uskonnollinen yhteisö

Ummalla viitataan yleensä uskonnollisessa merkityksessä uskontokuntiin. Tavallisimmin sillä tarkoitetaan islamilaista yhteisöä. Teorian tasolla kaikkien muslimien katsotaan muodostavan tämän yhteisön.

Käytännön tasolla islamilainen maailma on jakautunut erilaisiin kansoihin ja ryhmiin, joka on hyvin kirjava joukko. Se ei ole ihme, sillä muslimeja arvioitiin vuonna 2010 olevan 1,6 miljardia. Riippuukin paljon ihmisestä, kuinka tärkeäksi kukin ihminen kokee uskonnon itseään määrittävänä identiteettinä.

Rukoushetki ramadanin aikaan Peshawarissa Pakistanissa heinäkuussa 2015.
Rukoushetki ramadanin aikaan Peshawarissa Pakistanissa heinäkuussa 2015.Bilawal Arab / EPA

Ummaan viittaavat myös maltilliset siviilit ja oppineet. Lindstedtin mukaan se on eräänlainen abstrakti ihanne.

– Jonkinlaista lievää yhtenäisyyden tunnetta varmaan on. Sitä voisi verrata vaikka suomalaiseen, joka matkalla Kamerunissa huomaa toisen suomalaisen lukevan kahvilassa Helsingin Sanomia, Hämeen-Anttila kuvailee.

Isisin kaltaiset järjestöt viljelevät mielellään umman kaltaisia käsitteitä, mutta niiden ymmärrys ummasta on hyvin poissulkeva. Radikaali sunnijärjestö Isis hyväksyy ummaan vain ne muslimit, jotka hyväksyvät sen kalifaatin. Esimerkiksi shiiamuslimeja se pitää vääräuskoisina, mutta niin myös sunnimuslimeja, jotka eivät hyväksy Isisiä. Näin ollen suurin osa muslimeista on Isisin silmissä vääräuskoisia.

– Isisin näkemyksen mukaan sen kalifaatin ulkopuolelle jättäytyvät muslimit ovat tavallaan kaikkein pahimpia, Hämeen-Anttila huomauttaa.

Sharia eli uskonnollinen laki

Sharialla viitataan islamilaiseen lakiin. Se koostuu muslimien pyhästä kirjasta Koraanista sekä haditheista, jotka pohjautuvat profeetta Muhammedin elämään ja tekoihin.

Islamin mukaan sharia on muuttumaton laki, sillä se tulee jumalalta. Laintulkinta on kuitenkin ihmisen käsissä. Laintulkinnat voivat siis muuttua ajan mukana. Uskonnollista lakia on kehittynyt tulkitsemaan useita lakikoulukuntia, joiden näkemykset laintulkinnoista poikkeavat toisistaan.

Sharian asema vaihtelee paljon maittain. Yhdessä ääripäässä on äärimmäisen konservatiivinen Saudi-Arabia, jossa islamilaista lakia sovelletaan ehkä laajimmin. Toisaalta esimerkiksi Turkissa sharialla ei ole virallista asemaa. Useissa maissa shariaa saatetaan soveltaa perhelakiin, vaikka muuten käytössä on siviililaki.

– Fundamentalistiset liikkeet haluaisivat, että sharia olisi päälähde laille. Ne kokevat, että islamilaisen maailman rappio johtuu siitä, ettei shariaa sovelleta täysmittaisesti, Lindstedt huomauttaa.

Acehissa Indonesiassa on voimassa sharia-laki, jonka rangaistuksiin kuuluvat julkiset raipparangaistukset.
Acehissa Indonesiassa on voimassa sharia-laki, jonka rangaistuksiin kuuluvat julkiset raipparangaistukset.Hotli Simanjuntak / EPA

Hämeen-Anttilan mukaan Isisin lakitulkinnat ovat hyvin mielivaltaisia. Myös monet islamilaiset uskonoppineet ovat arvostelleet Isisiä hyvin jyrkästi. Esimerkiksi Isisin tappotöihin ei löydy Hämeen-Anttilan mukaan perusteita islamin opeista.

Marttyyri

Marttyyri on Lähi-idässä paljon viljelty käsite. Perinteisen uskonnollisen tulkinnan mukaan marttyyri on jihadissa kuoleva taistelija. Islamin oppien mukaan marttyyri pääsee suoraan taivaaseen, eikä hänen tarvitse odottaa ylösnousemusta lopunaikoihin asti. Tällaisilla puheilla esimerkiksi Isisin kaltaiset järjestöt houkuttelevat taistelijoita riveihinsä.

Arkikielessä marttyyri on kuitenkin laajentunut käsittämään Lähi-idässä paljon muutakin. Esimerkiksi maallistuneemmatkin syyrialaiset ja palestiinalaiset saattavat puhua kaikista sodassa kuolleista marttyyreinä, vaikka nämä eivät olisi osallistuneet taisteluihin tai taistelleet uskonnollisista syistä.

Jutun lähteenä on käytetty myös Jaakko Hämeen-Anttilan Islamin käsikirjaa.