Näin Ranskan avunpyyntö otettiin vastaan Suomessa – kooste tiistain vaiheista

Ranska pyysi EU:n turvatakuiden käyttöönottoa perjantain terrori-iskujen jälkeen. Takeet tarkoittavat sitä, että muut jäsenmaat sitoutuvat auttamaan kaikin keinoin hyökkäyksen kohdetta.

Kotimaa
 EU:n puolustusministerit päättivät turvatakuulauseen käyttöönotosta kokouksessaan Brysselissä 17. marraskuuta.
EU:n puolustusministerit päättivät turvatakuulauseen käyttöönotosta kokouksessaan Brysselissä 17. marraskuuta.Thierry Charlier / AFP

Ranska kertoi myöhään maanantai-iltana pyytävänsä muilta EU-mailta apua terrorismin vastaisessa taistelussa. Niin sanotun turvatakuulauseen käyttöönotto vahvistui tiistaina, kun EU:n puolustusministerit päättivät asiasta yksimielisesti.

Turvatakuulause on kirjoitettu Lissabonin sopimukseen ja se tarkoittaa että muut jäsenmaat sitoutuvat auttamaan kaikin keinoin, jos yksi maa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Takuita ei ole unionin historiassa koskaan ennen käytetty.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen piti heti tuoreeltaan maanantaina tapausta historiallisena. Hänen mielestään Ranskan poliittinen johto teki merkittävän avauksen tulkitessaan, että terrori-iskun koetteleman maan tilanne edellyttää EU:n turvatakuiden käyttöön ottamista.

Suomi voi auttaa vain pehmein keinoin

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) kertoi tiistaiaamuna, että Suomi ei voi auttaa Ranskaa voimakeinoin, koska Suomen lain mukaan se on kielletty. Kanervan mukaan Suomen laki kattaa kriisinhallintaan osallistumisen.

Kanerva ihmetteli myös, miksi Ranska ei pyytänyt lännen puolustusliiton Naton viidennen artiklan aktivointia taikka vedonnut EU:n yhteisvastuulausekkeeseen, joka voidaan aktivoida nimenomaan terrori-iskun perusteella.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) puolestaan on ehdottanut Suomen lainsäädännön uudelleenarvioimista terrorismin torjunnan kannalta.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan eduskuntaan on jo ensi vuoden alussa tulossa lakiesitys, joka mahdollistaisi sotilaallisen avunannon EU:n turvatakuiden puitteissa. Ensi vaiheessa Suomesta Ranskalle annettava apu olisi kuitenkin lähinnä poliisi- ja tiedusteluyhteistyötä.

Suomella on halu tukea Ranskaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi Suomen osallisuutta avunantoon viestipalvelu Twitterissä tiistaina. Sipilän mukaan Suomella on valmius ja halu tukea Ranskaa käytettävissä olevin keinoin. Lisäksi keskinäisen avunannon lauseke velvoittaa Suomea ja kanta on toimitettu eduskuntaan.

Samaa totesi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö myöhemmin päivällä pitämässään toimittajatapaamisessa. Niinistö myös toivoi Ranskan ja Venäjän yhteisten tavoitteiden edesauttavan Syyrian kriisin ratkaisemista yhteistyössä.

Turvatakuiden käyttöönotto ei vaadi muodollista EU-päätöstä. Maat toimivat kahdenkeskeisesti, vaikka jäsenmaa esittää Euroopan unionia aktivoimaan keskinäisen avunannon lausekkeen. Suomen valtioneuvosto ryhtyy nyt käsittelemään Ranskan pyyntöä.

Yhteinen turvapolitiikka kiinnostaa

Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivulan mukaan Ranskan turvatakuuveto on yllättävä mutta taitava ulkopoliittinen teko. Päätöksellään Ranska haluaa Koivulan mukaan herättää EU:n turvallisuuspolitiikkakeskustelun syväunesta.

Koivula pitää tätä Suomen kannalta positiivisena. Hänen mukaan Suomi ja Ruotsi ovat Ranskan ohella harvoja EU-maita, jotka olisivat kiinnostuneita keskustelemaan EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta. Samaa kirjoittaa myös Ylen politiikan erikoistoimittaja Pekka Ervasti näkökulmassaan.