Myllypuroa kasvatetaan sisältäpäin, asukasmäärässä tavoitellaan huippuvuosien tasoa

Helsingin Myllypuron 1960-luvulla rakennetulle alueelle ja sen laidoille suunnitellaan mittavaa täydennysrakentamista. Kaupunki haluaisi kasvattaa alueen rakennusalaa kolmanneksella.

Kotimaa
Myllypuron uusi ostoskeskus.
Myllypuron uusi ostoskeskus. Yle

Myllypuroon suunnitellun täydennysrakentamisen toteutuminen palauttaisi Myllypuron asukasmäärän huippuaikojen 1970- ja 80-lukujen vaihteen tasolle. Lähiöön tulisi ainakin 2500 uutta asukasta nykyisten runsaan seitsemän tuhannen lisäksi.

Enimmillään uusien asukkaiden määrä voisi olla jopa kaksinkertainen, varsinkin jos uudisrakentamisen tieltä purettaisiin pois vanhaa, sanoo Näveri.

Täydennysrakentamissuunnitelmilla tavoitellaan vähintään kolmanneksen lisäystä Myllypuron jo olemassa olevaan runsaan kolmensadan tuhanteen kerrosneliömetrin rakennuskantaan, kertoo arkkitehti Mikko Näveri Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

– Me olemme arvioineet, että vähimmäistavoite olisi tällainen satatuhatta neliötä. Mitään aikarajaa sille ei ole annettu minkä puitteissa tämän tulisi toteutua.

Myllypuron vetovoimaa on kasvatettu rakentamalla uutta

Viime vuosikymmeninä Myllypuro oli vajoamassa ongelmalähiöksi ja sen maine heikkeni selvästi. Lähiötä on kuitenkin lähdetty kehittämään määrätietoisesti houkuttelevammaksi tämän vuosituhannen alussa.

Häiriöherkkä vanha ostoskeskus on purettu ja tilalle on rakennettu uusi liikekeskusta asuintaloineen. Vetovoimaisuutta parantaa liikuntakeskus Liikuntamylly. Mittava uusi terveyskeskuskin tuo alueelle elämää. Lähiön kainaloon on lisäksi rakennettu kokonainen puinen kaupunkikylä Myllymatti.

Normaalin asuinrakentamisen lisäksi Myllypuroon on kaavailtu toimitiloja muun muassa Metropolia-ammattikorkeakoun kamupukselle Myllypuron sisääntuloliittymän tuntumaan Kehä ykkösen ja Myllypuron metroaseman välille.

Kuuden tuhannen opiskelijan ja viidensadan työntekijän opinahjo alkaa nousta tontille ensi kesänä. Kampuksen tuntumaan on tarkoitus rakentaa myös opiskelija-asuntoja.

Kaupunki odottaa Metropolian kampuksen tuovan eloa ikääntyvään Mylllypuroon. Odotuksissa on myös vireää yhteistoimintaa ammattikorkeakoulun ja alueen muiden toimijoiden välille.

– Jos Myllypurossa alkaa käydä koulussa kuusi tuhatta opiskelijaa päivittäin, niin kyllä sillä on suuri merkitys vähitnäänkin Myllypuron ostoskeskuksen toiminnalle. Ja toiveissahan on, että Myllypuron Metropolia sitten tuottaa jonkinlaista synergiaa, joka toisi myös yritystoimintaa Myllypuroon, sanoo Näveri.

Rakentamiseen odotetaan vetoapua asunto-osakeyhtiöiltä

Valtaosan Myllypuron toneista omistavat yksityiset asuntoyhtiöt. Kaupunki houkuttelee niitä nyt lisärakentamisen vetäjiksi.

Esimerkiksi Alakiventiellä on jo alkamassa kahden lisäkerroksen rakentaminen viisikerroksisen talon katolle. Lisärakentamisella rahoitetaan yhtiön omia remontteja.

Hankkeen projektijohtaja pitää samantyyppisiä hankkeita taloyhtiöille erittäin kannattavina.

– Taloyhtiössä on tehty erittäin mittava kunnostustyö, uusittu putket, sähköt, julkisivut, ikkunat ja hankkeen lopulla tulee vielä poistoilmalämpöpumput, jotka leikkaavat suuren osan energiakulutuksesta, kuitenkin kaikki tämä maksaa vain noin tuhat euroa neliö, sanoo projektia taloyhtiön toimeksiannosta vetänyt rakennusmestari Harri Pitkänen T.T. Työmaatulos Oy:stä.

Hän kiittelee myös kaupunkia myötämielisyydestä lisärakentamiselle, joka on kuin malliesimerkki Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan periaatteista. Siinä valtaosa rakentamista tähtää täydennysrakentamiseen ja kaupunkirakenteen tiivistämiseen.

Myllypuron suunnitelmista saattaa olla mallia muillekin vastaavantyyppisille helsinkiläislähiöille. Kaupunkisuunnitteluviraston Näveri huomauttaa kuitenkin, että täydennysrakentamista on tehty jo runsaasti muuallakin, ja myös Myllypurossa jokainen hanke tarkastellaan erikseen ja omana kokonsiuutenaan.

Jos suunnitelmat hyväksytään, niin kaupunki tukee hankkeita myös täydennysrakentamiskorvauksella.