Pelit ahmivat nuorten ajasta jopa 40 tuntia viikossa

Osa nuorista pelaa huolestuttavan paljon, jopa yli 40 tuntia viikossa. Enemmistön pelaamiseen käyttämä aika on kuitenkin kohtuullinen.

pelit
Anonyymi nuori pelaa kännykkäpeliä.
Antti Heikinmatti / Yle

Tuoreet tiedot nuorten pelaamisesta käyvät ilmi Sovatek-säätiön Pelituki-hankkeen kyselystä. Kyselyyn vastasi lähes 800 lasta ja nuorta Keski- ja Itä-Suomesta.

Lapsista ja nuorista likimain kaikki pelaavat ainakin silloin tällöin. Kyselyyn vastanneista puolet kertoi pelaavansa alle 8 tuntia viikossa, mutta yli 40 tuntia viikossa pelaavia oli 4,8 prosenttia. Ongelmapelaajia oli vastanneista alle 2 prosentteja.

Rajoittamista on syytä tehdä yhdessä ja rakentavassa hengessä.

Jarkko Järvelin

Nuorten digipelaamisessa on parin viime vuoden aikana tapahtunut joitakin muutoksia.

Pelaaminen on suunnilleen yhtä suosittua kuin aiemminkin yläkouluikäisten ja nuorten aikuisten keskuudessa, mutta mobiilipelien suosio on kasvanut.

– Vastaavasti tietokoneet ja konsolit ovat menettäneet osuuttaan. Meidän selvitysten mukaan mobiilipelaamiseen ei liity mitenkään hirveästi haittoja. Se on toistaiseksi paljon lyhytkestoista ajantappamista. Paljon pelaavat toimivat muilla laitteilla, kuvailee Pelituki-hankkeen projektipäällikkö Jarkko Järvelin.

Syytä huoleen, jos unet ja ihmissuhteet kärsii

Järvelin muistuttaa, että digipelaamisessa on myös hyviä puolia, esimerkiksi vieraiden kielten oppiminen ja ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen.

– Pelaaminen voi olla hyvä harrastus, kun se pysyy kohtuudessa. Ihan kuin missä tahansa muussakin, siinä on hyviä puolia. Haittoja tulee, kun mennään liiallisuuksiin, sanoo Järvelin.

Yksin tuntimäärää ei kannata käyttää mittarina.

Jarkko Järvelin

Pelaamisesta on syytä huolestua, jos se syrjäyttää jonkin tarpeellisen asian elämästä. Peliaika voi vaikkapa uuden pelin myötä nousta tilapäisesti paljonkin, mutta se ei kerro välttämättä ongelmasta.

– Yleensä jää yöuni ja sosiaaliset suhteet, koulunkäynti tai työssäkäynti kärsii. Myös muut harrastukset voivat jäädä kokonaan pelaamisen tieltä. Yksin tuntimäärää ei kannata käyttää mittarina. Toki, jos puhutaan yli 40 tunnin pelaamisesta viikossa, niin muu vapaa-aika jää kapeaksi, luonnehtii Järvelin.

Rajat yhdessätuumin

Järvelinin mukaan nuoret osaavat osin itsekin tunnistaa pelihaittoja ja säädellä pelaamisen määrää. Avoin keskustelu peleihin käytettävästä ajasta on kuitenkin tarpeellista ja toimii paremmin kuin yksipuoliset määräykset.

– Rajoittamista on syytä tehdä yhdessä ja rakentavassa hengessä, että nuorella kehittyisi kyky arvioida, missä vaiheessa pelaaminen menee överiksi. Jos lähdetään yksipuolisesti ulkoapäin rajoittamaan, niin se johtaa helposti kieltojen kiertämiseen.

Pelituki-hankkeen toimintaa on esitelty tänään Jyväskylässä Kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Tällä viikolla vietetään kansallista peliviikkoa.

Jarkko Järveliniä haastetteli Terhi Pirilä-Porvali