Aaltovoima kirii auringon ja tuulivoiman täydentäjäksi – ainutlaatuinen laboratorio matkii lähes kaikkia maailman rantavesiä

Järvenpäässä tänään avattu laboratorio pystyy matkimaan liki kaikkia maailman rantavesien meritiloja. WaveRoller -aaltovoimala on kehityksen kärjessä alalla, josta voi tulevina vuosina kasvaa miljardiluokan liiketoimintaa. Kehittäjät uskovat aaltovoiman täydentävän hyvin aurinko- ja tuulivoimaa.

Kotimaa
AW-Energyn toimitusjohtaja John Liljelund ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Aaltovoimalaboratorion käynnisti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kuvassa vasemmalla toimitusjohtaja John Liljelund.Petteri Juuti / Yle

Metson vanha tehdashalli Järvenpäässä on saanut täysin uudenlaiset isännät. Nyt katon alla mietitään sitä, miten merten aalloista saisi mahdollisimman paljon laadukasta sähköä.

Laitoksen avannut tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti puheessaan puhtaiden energiateknologioiden tärkeyttä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

– Kuten olemme huomanneet ja parin viikon päässä Pariisin ilmastokokouksessa huomaamme, uusiutuvan energian lähteet ovat sitä, mitä ihmiskunta tarvitsee, Niinistö sanoi.

Testipenkki matkii merten aaltoja

Tehtaaseen on rakennettu eräänlainen aaltotestipenkki. Sähköllä toimivat pumput matkivat samaa aaltojen liikettä, joka saa meren pohjaan ankkuroidun voimalan teräslevyt huojumaan edestakaisin. Yhtiön mukaan pumpuilla voidaan mallintaa 95 prosenttia maailman rantavesien aallokoista.

WaveRoller
AW-Energy

– Meritiloissa on hirveästi vaihtelua. Merten aallot ovat sarja erilaisia aaltoja, jotka välillä vahvistavat ja välillä vaimentavat toisiaan. Järvenpäässä kaiken keskiössä on se, että pystymme tuottamaan hyvin tasaista ja korkealaatuista sähköä erilaisissa olosuhteissa, sanoo AW-Energyn toimitusjohtaja John Liljelund.

Laboratorion testipenkkiin on ruuvattu se voimalan osa, joka muuttaa liikkeen sähköksi. Yhtiö ei kerro tarkkoja lukuja, mutta sen mukaan penkin pumppuihin syötetystä sähköstä karkeasti noin 80 prosenttia saadaan ulos tehoyksikön toisesta päästä.

– Meidän hyötysuhteemme ovat jopa 3-4 kertaa paremmat kuin joillakin kilpailijoilla. Jos kilpailijoista nyt voidaan edes puhua, koska ala on vasta syntymässä, Liljelund vertaa.

Aaltovoimalan sydän on kiinnitetty aaltovoimalaboratorion testipenkkiin.
Aaltovoimalaboratorion ytimestä, eli tehoyksiköitä testaavasta pumpusta näytettiin medialle vain pieni vilaus. Itse tehoyksiköt pysyivät visusti peitettyinä.Petteri Juuti / Yle

Hyötysuhteen lisäksi merkittävää on se, että voimalan tuottaman sähkön laatu on riittävän hyvää sähköverkolle. Liljelundin mukaan tämä on ollut yksi alan suurista haasteita.

– Olemme jo näiden neljän kuukauden aikana saaneet tuloksia, joiden perusteella teknologiamme sopii yhteen sähköverkkojen kanssa, sanoo Liljelund.

Suomalainen sydän

Suomalaisella AW-Energyllä on parikymmentä työntekijää viidestä maasta ja voimalan kehitysversiota on testattu Portugalin rannikolla. Tulevaisuuden markkinat ovat kaukana maailman merillä, mutta juuret pysyvät Suomessa tekniikan osaamisen takia.

Järvenpäässä käytetyistä osista 95 prosenttia on tehty kotimaassa.

– Me näemme kyllä hyvin vahvasti että varsinkin näiden tehoyksiköiden tuotanto on täällä Suomessa, missä meillä on erittäin osaava alihankkijaverkosto, vakuuttaa toimitusjohtaja Liljelund.

Pienoismalli tilanteesta, kun sukeltaja Rauno Koivusaari sai idean aaltovoimalasta.
Aaltovoimalan idean isä on sukeltaja Rauno Koivusaari. Juhlapaikalla oli pienoismalli meren pohjaan kivien väliin jääneestä puulevystä, jonka liikkeestä koko voimalakonsepti on saanut alkunsa.Petteri Juuti / Yle

“Rakennamme kovaa ruuhkaa vuosille 2017-18”

Merten energiavarat ovat valtavat. Kansainvälinen energiajärjestö IEA päätyi pari vuotta sitten lopputulemaan, että kymmenen prosenttia maailman sähköstä voisi tulla yksin aaltovoimaloista.

AW-Energyn omien laskujen mukaan 70 prosenttia aaltoenergian hyödyntämisestä vuoteen 2018 mennessä nojaa nyt Järvenpäässä viritettävään Wave Roller -voimalaan. Neuvotteluja voimaloiden toimittamisesta käydään kahdeksaan maahan, esimerkiksi Espanjaan, Ranskaan ja Chileen.

Mutta toistaiseksi Wave Rollereita on rakennettu vasta yksi testikappale.

– Asiakkaalla pitää aina olla rakennusluvat kädessä, ennenkuin he voivat allekirjoittaa meidän kanssa voimalaitoksien toimitussopimuksen. Puolessa neuvotteluista sekä hankekehitys että rakennusluvat ovat hyvin pitkällä ja meidän teknologiamme on periaatteessa korvamerkattu niihin. Rakennamme kovaa ruuhkaa vuosille 2017-18, Liljelund kehaisee.

Jos toimitusjohtajan toivoma ruuhka toteutuu, se on suuri asia koko aaltovoima-alalle, koska rahat ovat tiukassa.

– Muutama erittäin hyvin rahoitettu yhtiö on ollut suurissa vaikeuksissa ja yksi meni konkurssiin viime talvena. On ollut nähtävissä, että kun 120 yhtiötä kehittää teknologiaa saman kaltaisiin tarkoituksiin, jossain vaiheessa pudotuskamppailu alkaa. Tällä hetkellä rahoitusmarkkina on erittäin haastava tällaisille firmoille, joiden tekeminen on vähän pidemmän aikavälin tekemistä kuin esimerkiksi ohjelmiston kehittäminen. Vuodessa ei vielä ihan hirveästi saa aikaiseksi tässä meidän pelissä, sanoo Liljelund.

Aallot täydentävät aurinkoa ja tuulta

AW-Energy ilmoitti alunperin, että testilaboratorio perustetaan keväällä 2014. Laitoksen ensimmäiset osat otettiin käyttöön kevättalvella 2015 ja täysin valmiiksi se tuli vasta heinäkuussa. Samaan aikaan aurinko- ja tuulisähkön hinta on jatkanut voimakasta laskua.

Toimitusjohtaja uskoo, että vielä ensiaskeleitaan ottava aaltoenergia kasvaa vihreiden veljiensä rinnalle niiden etumatkasta huolimatta.

– Tottakai seuraamme todella tarkkaan mitä tapahtuu, mutta näemme aika hyvin teknisiä haasteita, joita siellä on edessä. Varastointiteknologiat ovat vielä valovuosien päässä siitä, että aurinkosähköä voitaisiin ottaa talteen järkevällä kustannuksella useiksi päiviksi. Aaltovoimaa voidaan ennustaa 3-5 päivää ennakkoon samalla tarkkuudella kuin tuulta tällä hetkellä 5-7 tuntia ennakkoon. Tämä on tavallaan puuttuva palanen, jonka avulla voidaan rakentaa lisää tuulta ja aurinkoa.

Liljelund näkee aurinkovoiman kasvun pikemminkin hyvänä esimerkkinä.

– Aurinkovoimaa soimattiin monta vuotta, että ei se sieltä tule, ihan samalla tavalla kuin aaltovoimaa. Ja kas kummaa nyt ollaan siinä tilanteessa, että tuuli ja aurinko tietyillä markkinoilla pieksee perinteiset teknologiat. Ei ole mitään syytä, etteikö aaltovoima pystyisi samaan. Se vain ottaa meillä vielä vähän aikaa, että pääsemme samaan pisteeseen.