Heidi Hautala: Ranskan sotatoimet Syyriassa ehkä virhe

Pariisin perjantai-illan terrori-iskut osuivat lähelle. Järkytys on inhimillistä ja ymmärrettävää. Pelolle ei kuitenkaan pidä antaa valtaa. Se on juuri sitä, mihin terroristit teoillaan pyrkivät, kirjoittaa Heidi Hautala Yle Lapin kolumnissaan.

terrorismi
Heidi Hautala
Heidi Hautala.Yle

Pariisin perjantai-illan terrori-iskut osuivat lähelle. Monella meistä on kaupungissa läheisiä ja ystäviä ja monilla on omia kokemuksia Pariisista. Järkytys on inhimillistä ja ymmärrettävää. Pelolle ei kuitenkaan pidä antaa valtaa. Se on juuri sitä, mihin terroristit teoillaan pyrkivät.

Pariisia on haluttu rinnastaa Yhdysvaltain vuoden 2001 iskuihin ja sen merkitystä EU:lle on haluttu verrata jopa Neuvostoliiton hajoamiseen. Näin pitkälle en menisi, mutta moni asia toki saattaa muuttua ja moni poliittinen hanke saattaa liikahtaa eteenpäin.

Maahanmuuttovastaisuus kasvaa

Ei ole kulunut kuukauttakaan siitä, kun Iso-Britannian entinen pääministeri Tony Blair pyysi anteeksi ja kertoi katuvansa osallisuuttaan Irakin sotaan. Siitä huolimatta Ranska on nyt ensi töikseen aloittanut sotatoimet Syyriassa. Historia voi hyvinkin osoittaa tämänkin päätöksen virheeksi.

Iskuilla on odotettava vaikutus pakolaiskriisin hallintaan. Populistiset ja rasistiset ryhmät saavat uutta sytykettä maahanmuuttoa vastustaviin kampanjoihinsa ja jopa Puolan uusi hallitus oli kärppänä pyörtämässä aikaisemman hallituksen päätöksen osallistua EU:n yhteiseen vastuunjakomalliin. Syyn kaataminen pakolaisten niskaan on kuitenkin järjenvastaista, sillä hehän ovat saman terrorin vuoksi hakemassa Euroopasta turvaa.

On kuitenkin myös tietoa siitä, että pakolaisten joukossa on tullut Eurooppaan radikalisoituneita henkilöitä pahat mielessään. Tärkeintä onkin huolehtia, että turvapaikanhakijoiden rekisteröinti ja kartoitus tehdään mahdollisimman pikaisesti, ja ne, jotka oikeasti tarvitsevat turvapaikkaa, eivät joudu kärsimään enää enempää. Nyt turvapaikanhakijat voivat joutua odottamaan pelkästään haastatteluaan viikkoja, jopa kuukausia.

Tiedämme myös, että uskonnolla ei ole tämän terrorin kanssa mitään tekemistä. Suurin osa Daeshin taistelijoista on työtä vailla olevia, köyhissä oloissa eläviä nuoria, joita on helppo houkutella tarjoamalla seikkailua, toimintaa, valtaa ja yhteenkuuluvuutta. Monia yhdistää myös vahva länsivastaisuus, joka on perua Yhdysvaltojen pommituksista WTC-iskujen jälkeen.

EU:n yhteinen puolustus testissä

Paine järeiden turvatoimien pystyttämiseksi kasvoi heti ympäri Eurooppaa. Ranskan presidentti Hollande vaati ja saikin EU-mailta turvatakuita. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Lissabonin sopimuksen turvatakuu-artiklaa sovelletaan. Kyseessä voi olla käänteentekevä hetki Euroopan yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Tämä testaa ja näyttää lähitulevaisuudessa, onko EU:n yhteistä puolustusta muutenkin kuin paperilla.

EU-maiden tiedusteluyhteistyötä tehostetaan. Suomessa kiirehditään myös uutta tiedustelulakia. Kyse näyttää olevan massatiedustelusta, vaikka hallitus muuta väittäisikin. Se taas ei ole edes tehokas keino estää iskuja. EU-tuomioistuin on todennut, että verkkoliikenteen seulominen esimerkiksi hakusanojen perusteella on puuttumista kaikkien verkon käyttäjien yksityiselämän suojaan, eikä EU:n perusoikeuskirja tätä salli. Tiedustelulakeja laadittaessa onkin syytä pitää tiukasti mielessä perustuslain ja kansainvälisten sopimuksien vaatimukset.

Iskujen jälkimainingeissa tulee myös muistaa, että terrorisminvastainen toiminta on jo kauan ollut osa EU:n yhteistyötä sisä- ja oikeusasioissa. Tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön terrorismin torjumiseksi ei tarvita sodanjulistuksia tai erityisiä turvatakuita. Riittää, että poliisit, oikeuslaitokset ja tiedusteluviranomaiset tekevät juuri sitä yhteistyötä, jota varten koko Euroopan Unioni on perustettu.

Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu

Ainoa todella kestävä keino on puuttua terrorismin alkusyihin. Lähi-idän konflikteihin on etsittävä tarmolla ratkaisua kansainvälisesti. Sodan runtelemilla alueilla olosuhteiden on parannuttava. Yksi keino on johdonmukainen ja tuloksellinen kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu, jolla autetaan sodassa moukaroituja yhteiskuntia takaisin jaloilleen. Myös Suomi päätti lisätä apuaan Syyriaan neljällä miljoonalla eurolla, vaikka Suomen kehityspolitiikassa on muutoin viime aikoina tehty lähestulkoon järkyttäviä ja vastuuttomia päätöksiä.

Muslimi-yhteisöt ja -järjestöt ympäri maailman ovat myös avainasemassa haastamaan ääri- ideologiat. Myös perheen rooli maahanmuuttajanuorten kiinnittymisessä ja kotoutumisessa uuteen ympäristöön ja yhteisöön on tärkeä. Tämä tulisi ottaa huomioon, kun ehdotetaan perheenyhdistämisen kiristämistä.

Pakolaisten lähtömaissa perhe ja suku ovat ihmisten hyvinvoinnille vielä tärkeämpiä kuin Suomessa. Paras keino aikaansaada turvallisuutta onkin luoda yhteiskunta, jossa kaikki tuntevat olevansa kotonaan.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko