Lapin nopea mobiiliverkko ei täysin valmistu tänä vuonna

Soneran ja DNA:n nopea mobiiliverkko toimii joulukuun lopussa jo laajalti Lapissa, mutta Kemi–Tornio-alue joutuu odottamaan uusia 4G-tukiasemia ensi vuoteen. Suomen Yhteisverkko Oy:n alkuperäinen tavoite oli, että mobiiliverkko Lapissa olisi valmis vuoden 2015 lopussa.

Kotimaa
Kuvassa kännyköitä ja tabletti pinossa
Niko Tuikka / Yle

Suomen Yhteisverkko Oy:stä vakuutetaan, että kokonaisaikataulu kuitenkin pitää, ja myös Itä-Suomi saadaan nopeaan mobiiliverkkoon vuoden 2016 aikana.

Teleoperaattorien Sonera ja DNA omistama yhteisverkko on jo rakennettu Itä-, Länsi- ja Pohjois-Lappiin sekä osaan Keski-Lappia. Kyseessä on 4G-verkko, mutta samalla on vaihdettu myös 3G ja 2G -tukiasemat.

– Rovaniemen alue on juuri valmistunut, Rovaniemen lounaispuoli on vähän kesken. Sen jälkeen verkko on kunnossa Rovaniemen ja Ranuan alueella, sanoo Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtajan Antti Jokinen.

Jokisen mukaan myös Syöte on yksi viime aikoina valmistuneista alueista.

– Tänä vuonna meillä on vielä tuo Rovaniemen lounaispuoli, esimerkiksi Tervola ja Posio. Ainoa alue, joka jää ensi vuoden puolelle on Kemin ja Tornion alue.

Verkon nopeudeksi on luvattu maksimissaan 300 Mbit/s taajamissa ja 150 Mbit/s taajamien ulkopuolella.

– Mutta minä en halua sitä liikaa hehkuttaa. Kyllä niitä käytännössäkin voi niitä parinsadan megabitin nopeuksiakin saada, mitä olemme tässä verkossa mitanneet, Jokinen sanoo.

Todellinen käyttönopeus on siis maksiminopeutta selvästikin matalampi.

– Sellainen 50 megabittiä sekunnissa ei ole mitenkään poikkeuksellisen erityinen käytännön nopeus Lapissakaan enää.

Suomen Yhteisverkko Oy ei suoraan tarjoa palveluita asiakkaille, vaan sen tekevät yrityksen omistamat teleoperaattorit.

Laajakaista kaikille -hanke pahasti aikataulustaan jäljessä

Nopea mobiiliverkko paikannee nyt aikataulustaan pahasti olevaa Laajakaista kaikille -hanketta. Nopean kiinteän tietoliikenneyhteyden saaminen koko Suomeen on ollut valtion tavoitteena jo vuodesta 2008 lähtien

Tavoite oli, että jo tämän vuoden loppuun mennessä 99 prosenttia suomalaisista olisi sadan megabitin valokaapeli- tai kuituverkon äärellä. Tukihanke koskee noin viittä prosenttia Suomen väestöstä, syrjäseutujen asukkaita.

Tavoitettavana on ollut 125 000 kotitaloutta, ja tähän mennessä vain noin puolet heistä on saatu nopean laajakaistan piiriin, sanoo apulaisjohtaja Petri Makkonen viestintävirastosta.

– Jo hankkeen alussa oli arvioita, ettei kokonaisrahoitus tule riittämään. Hanke lähti liikkeelle paljon hitaammin kuin alussaarvioitiin, Makkonen summaa.

Viestintäviraston henkilöstöresursseja ei lisätty tehtävien laajetessa. Lainsäädäntö valmistui kesällä 2010 ja ensimmäiset tukipäätökset tehtiin vuonna 2011.

– Paljon aikaa on kulunut myös siihen, että uudet, paikalliset yritykset ovat saaneet kokonaisrahoituksensa kuntoon, Petri Makkonen lisää.

Monessa paikallisessa laajakaistayhtiössä osakkaina on kuntia ja kunnallinen päätöksenteko on saattanut viedä aikansa. Tarkemmat luvut –ja myös saavutettujen kotitalouksien määrä – tältä vuodelta saadaan vuodenvaihteen jälkeen.