1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kenen vastuulla on tulematta jäänyt lehti, myöhästynyt lasku?

Kuluttajalla on oikeus maksamaansa palveluun tai tuotteeseen, muistuttaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Jukka Kaakkola.

Kuva: Mikko Kuusisalo / Ylr

Kenellä on vastuu, jos kuluttajalla jää työtaistelutoimen takia palvelu tai tavara saamatta?

Ensisijainen vastuu on tavarantoimittajalla, eikä kuluttaja saisi joutua kärsimään tilanteesta. Jos kuluttaja on tilannut ja maksanut jonkun palvelun ja se jää lakon takia häneltä saamatta, niin hänelle täytyy hyvittää puuttuvat päivät. Tietysti siinä on tällainen ylivoimainen este, mutta se poistaa yleensä vain vahingonkorvausvelvollisuuden.

Jos on tilannut paperisen sanomalehden, maksanut sen, ja lehti jää ajallaan toimittamatta, saako hyvitystä?

Lehden pitäisi ensisijaisesti järjestää kuluttajalle keino saada lehti. Sähköisissä välineissä on se ongelma, että ne eivät tavoita ihan kaikkia kuluttajia kuitenkaan. Jos kuluttajalla ei ole käytössään älypuhelinta, tablettia, tai vastaavaa, hänelle pitäisi antaa hyvitys esimerkiksi ylimääräisinä lehtinä lakkopäivien ajalta. Eli jos asiakas ei kohtuullisilla keinoilla pääse lukemaan maksamaansa lehteä, niin silloin hänellä on oikeus hinnan alennukseen tai vastaavaan hyvitykseen lakkopäiviltä.

Millä tavalla kuluttajan pitää näyttää kärsimänsä haitta?

Jos kuluttaja ilmoittaa, että hänellä ei ole sähköisiä välineitä käytettävissä lukemista varten, on hänellä lähtökohtaisesti oikeus hyvitykseen. Esimerkiksi liikennealaa koskevissa lakoissa kuluttajat saavat yleensä kausikorteistaan hyvitystä lakkopäiviltä.

Entä jos kuluttaja ei saa laskua ajallaan, täytyykö varautua lisäkustannuksiin?

Jos lakko on kovin lyhyt, ei siitä aiheudu kuluttajalle vahinkoa. Laskuttaja voi lähettää ensimmäisen maksullisen muistutuksen vasta 14 päivän kuluttua eräpäivästä. Maksumuistutus saa olla enintään 5 euroa. Toisen maksumuistutuksen saa lähettää vasta 14 päivän kuluttua edellisestä muistutuksesta. Viivästyskorko lähtee juoksemaan eräpäivästä vain siinä tapauksessa, että kyseessä on niin sanottu sitova eräpäivä. Muutoin korkoa voi alkaa perimään vasta kuukauden kuluttua ensimmäisestä laskusta.
Jos kuluttaja ei pääse elinkeinonharjoittajan kanssa yhteisymmärrykseen, hän voi kääntyä kuluttajaneuvonnan puoleen.

Juttua varten on haastateltu Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Jukka Kaakkola.
Juttua korjattu klo 12.05: Täsmennetty viimeistä vastausta sitovasta eräpäivästä.