Yli 100-vuotias soittokaappi soittaa Maamme-laulun 1800-luvulta – video

Polyphon Musikwerke on peräisin 1800-luvun lopulta. Se soittaa edelleen 1900-luvun taitteen "hitit" kuten Maamme-laulun ja Porilaisten marssin.

Kotimaa
Polyphon-soittokaappi

Eero Niskalalla on kotonaan yli satavuotias mekaaninen soittorasia, tai oikeastaan soittokaappi. Sen korkeus on kaksi metriä ja sen sisällä on yli 150 kieltä, joita rei'itetty levy ohjaa soimaan oikeassa järjestyksessä.

– Isäni hankki sen aikanaan vanhempieni kesämökille. Se saapui savisena ja likaisena traktorin lavalla, mutta toimi heti. Myöhemmin se siirrettiin vanhempieni kotiin Kouvolan keskustaan, Eero Niskala kertoo.

Nykyään kaappi majailee Jaalassa. Sen alaosassa on levykaappi, jossa on sisällä noin 30 alkuperäistä levyä. Levyn halkaisija on reilusti yli puoli metriä.

– Levyvalikoimasta löytyy Mozartia ja Straussia, mutta myös kotimaista musiikkia 1900-luvun alusta, Niskala toteaa.

Yläosassa puolestaan on eräänlainen parveke. Kaapissa on ollut myös rahalukko, joka toimi sen ajan kymmenpennisillä.

– Siinä oli laatikko, jossa oli rahaa. Se toimi siis laittamalla rahaa sisään. Kaappi on ollut käytössä varmasti jossakin kapakassa, Niskala arvelee.

Jukeboksi, muttei kuitenkaan

Mekaanisen musiikin museosta Varkaudesta kerrotaan, että kyseessä on Polyphon Musikwerke, saksalainen Leipzigin soittorasiakaappi. Kyseistä mallia valmistettiin vuosina 1895-1899.

– Suomessa on tietojemme mukaan viisi tällaista kaappia. Yksi on täällä museossa, muut ovat Kuopiossa, Turussa ja Seinäjoella, kertoo Mekaanisen museon yrittäjä, museonjohtaja Pawel Kempf.

Soittokaappi toimii samaan tapaan kuin soittorasia. Halkaisijaltaan peräti 62,5-senttisen levyn takana on piikit, jotka näppäilevät 159-hampaisen äänikamman eri ääniä. Kaappi toimii jousimoottorilla.

– Se soittaa yhden levyn kerrallaan. Levyn soittaminen maksoi ennen vuotta 1917 kymmenen penniä. Kaappi on vähän kuin jukeboksi, mutta ei sinne päinkään. Enemmän se muistuttaa soittorasiaa, Kempf sanoo.

Vertailu on hankalaa, koska jukeboksi toistaa levyjä. Mekaanisessa musiikissa puolestaan levy itsessään tuottaa musiikin.

Pelkkiä hittejä

Soittokaapit ovat tulleet Suomeen Kotkan kautta merimiesten matkassa. Niitä oli käytössä esimerkiksi kahviloissa. Valmistaja teki tilauksesta myös levyt, kuten on ilmeisesti tapahtunut myös Eero Niskalan soittokaapin kohdalla.

– Yleisimmät suomalaiset levyt olivat Suomen laulu, Porilaisten marssi, Suomalainen ratsastusmarssi ja Maamme-laulu, eli kaikki sen aikaiset hitit.

Samantyyppisiä soittokaappeja valmistettiin vuoteen 1917 saakka. Levyjen koko vaihtelee mallin mukaan 50 sentin ja 65 sentin välilllä. Kempfin mukaan pystyasennossa levyjä soittavia kaappeja on Suomessa kaikkiaan alle 20. Vaakatasomalleja voi olla jonkin verran enemmän.

– Arvoa on vaikea mitata rahassa. Keräilijät voivat maksaa niistä kunnosta riippuen 4 000 - 6 000 euroa, Kempf arvioi.