1. yle.fi
  2. Uutiset

Kiireestä koituu kosteutta: uusi koulu rakennetaan ajan kanssa

Tiukka aikataulu ei saa painaa, kun pyritään rakentamaan koulu, jossa vältetään kaikki sisäilmaongelmia tuovat sudenkuopat. Etenkin betonin kuivumiselle ja valmiin sekä kalustetun rakennuksen tuuletukselle on muistettava jättää tarpeeksi aikaa.

terveys
Havainnekuva elokuussa 2017 valmistuvasta uudesta Hirvasen koulusta. Näkymä kylätalon puolelta.
Havainnekuva elokuussa 2017 valmistuvasta uudesta Hirvasen koulusta. Näkymä kylätalon puolelta. Uuraisten kunta

Tervettä koulurakennusta ei rakenneta kiireessä. Uuraisille rakennettavan uuden koulun suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomiota hyvään sisäilmaan. Lähes 4,5 miljoonaa euroa maksavan koulun rakentamisessa yritetään välttää sisäilmaongelmia aiheuttavat virheet.

Pääpaino on pitkässä rakennusajassa, jotta rakentajilla on mahdollisuus toteuttaa työt laadukkaasti ja hyvin. Koululle on annettu rakennusaikaa reilu vuosi.

Hiekkaharjulle rakentuu uusi Uuraisten Hirvasten koulu.
Tälle hiekkaharjulle rakentuu 180 oppilaan uusi puinen Hirvasten koulu. Isto Janhunen / Yle

– Suurin ongelma on se, että jos joudutaan kiireellä tekemään ja urakoitsija sitoutuu aikatauluun ja ei meinaa saada hommaa valmiiksi, herkästi tulee ongelmia kosteuden kanssa sen jälkeen, kertoo Uuraisten kunnaninsinööri Marko Konola.

– Aikataulua ei turhaan venytetä, mutta rakenteiden kuivattamiseen käytettävä aika huomioidaan aikatauluissa jo suunnitteluvaiheessa, Uuraisten rakennustarkastaja Janne Koskenkorva.

Kunnaninsinööri Konola kertoo, että esimerkiksi betonin kuivumisaika voi helposti olla kolmesta neljään kuukautta.

Pitkä rakennusaika ei pullista budjettia

Puisen peruskoulun rakentamiseen käytetään reilu vuosi aikaa. 180 oppilaan koulun rakentaminen aloitetaan ensi keväänä ja se otetaan käyttöön elokuussa 2017.

Asuinympäristö ja terveys -yksikön päällikkö ja johtava tutkija Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pitää erityisen hyvänä Uuraisten päätöstä antaa uudelle koululle reilusti rakennusaikaa.

Hyvärinen uskoo, että onnistunut rakennus syntyy neljän vaiheen kautta: hyvällä suunnittelulla, huolellisesti ja hyvin tehdystä rakentamisesta, rakennuksen oikeanlaisesta käytöstä ja säännöllisestä ylläpidosta sekä korjaamisesta, jos korjaustarvetta ilmenee.

Jos talo on suunniteltu ja rakennettu hyvin, mutta jos sitä ei huolleta tai käytetä oikein, rakennuksen käyttäjä saattaa itse huonontaa ilmanlaatua.

Anne Hyvärinen, THL: asuinympäristö ja terveys -yksikön päällikkö

– Kunnilla on valitettavasti paljon peruskorjaustarpeessa olevia rakennuksia, joita ei vain ole varaa korjata. Jos on vähän rahaa ja vähän aikaa, se nimenomaan sotii sitä vastaan, että kaikki rakennuksen elinkaaren vaiheet tehtäisiin tai hoidettaisiin huolella, Hyvärinen sanoo.

Uuden Hirvasen koulun rakennusbudjetissa pidentynyt rakennusaika ei näyttele suurta osaa. Pidempi aikataulu näkyy työmaa-aikaisina kuluina. Rakennustarkastaja Koskenkorva kertoo, että rakennusaikataulussa mietitään tarkkaan myös sitä, miten työvaiheita voidaan rytmittää.

Materiaalien ominaishajut minimiin

Uuden koulun lattiamateriaaliksi valikoitui muovimaton sijaan keraamiset laatat. Kouluun on valittu materiaaleja, joista ei liukene tai haihdu mitään ylimääräistä. Hän mainitsee esimerkkinä useissa julkisissa rakennuksissa käytetyt linoleumimatot.

– Niissä on voimakas haju ja moni suunnittelija sanoo, että se haju kuuluu siihen materiaaliin. Tutkitustikin kouluilla ja päiväkodeilla maton ominaishaju voi ottaa herkkää ihmistä hengityselimiin. Koitamme valita uuteen kouluun sellaiset materiaalit, joissa on mahdollisimman vähän ominaispäästöjä, Koskenkorva kertoo.

Kiireessä unohtuu helposti myös rakentamisen viimeinen työvaihe, kun kaikki huonekalut ja materiaalit on saatu paikalleen.

– Kuukausi pitää tuulettaa, että saadaan uusista materiaaleista hajuja pois, Konola kertoo.

Virheitä voi sattua pitkin matkaa

Sisäilmaongelmien ilmetessä syyttävä sormi voi helposti osoittaa rakentajan suuntaan. Virhe on kuitenkin voitu tehdä jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa tai vasta kun rakennus on otettu käyttöön.

– Jos talo on suunniteltu ja rakennettu hyvin, mutta jos sitä ei huolleta tai käytetä oikein, rakennuksen käyttäjä saattaa itse huonontaa ilmanlaatua, Hyvärinen kertoo ja sanoo, että esimerkiksi ilmanvaihdon väärinkäyttäminen voi aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Koskenkorva sanoo, että koneellisen ilmanvaihdon kanssa lähdettäneen liikkeelle siitä, ettei tavallinen käyttäjä pysty tekemään liian suuria muutoksia rakennuksen ilmanvaihtoon. Tärkeässä osassa on myös ammattitaitoinen kiinteistöhuolto.

– Se on kaiken a ja o, että käyttäjät ajetaan sisään rakennuksen toimintaan ja he voivat sitten kiinteistöhuollolta kysyä tarvittaessa, mitä mistäkin nappulasta tapahtuu, Koskenkorva kertoo.

Onko mahdollista saada nykyisten rakennusmääräysten mukainen, energiatehokas, mutta samaan aikaan sisäilmanlaadultaan hyvä rakennus? Energiatehokkaat korjausratkaisut ja rakennukset voivat huonontaa sisäilmanlaatua.

– Aiheesta on menossa tutkimuksia ja joitakin viitteitä on siihen suuntaan, että vaikka saataisiin energiasäästöä ja talo Itä-Euroopan kylmiä rakennuksia lämpimämmäksi, sisäilmanlaatu saattaa samalla heikentyä, Hyvärinen sanoo.

Hirvasten nykyinen koulu Uuraisilla nelostien varressa.
Hirvasten nykyinen koulu Uuraisilla nelostien varressa.Isto Janhunen / Yle

Melua ja pölyä pakoon

Vajaan kahden vuoden kuluttua Hirvasen koulun oppilaat aloittavat lukuvuotensa uudessa, todennäköisesti terveemmässä koulussa. Nykyinen, useammasta osasta rakentunut Hirvasen koulu Nelostien varressa sisältää koulunjohtajan Pekka Uljaan mukaan useita ongelmia.

– Niitä on korjailtu ja hoidettu kuntoon. Ei ole järkeä enää noin vanhaa kiinteistöä lähteä korjaamaan ja laajentamaan. Toisekseen paikka on huono, se on lähellä vilkkaasti liikennöityä tietä. Siitä on hyvä lähteä melua ja pölyä pakoon.

Uuden koulun paikkaa on mietitty kunnassa jo toistakymmentä vuotta.

– Se on Hirvaskankaan keskellä, oppilaat ovat tässä lähellä. Koulukuljetukset tipahtavat minimiin, kun koulu siirtyy tänne, Uljas kertoo.

Lue seuraavaksi