Anna Kuusi rakentaa omakotitaloa Kalasatamaan – ryhmärakennuttajia kiinnostavat yhä suuremmat kohteet

Helsinki on ryhtynyt edistämään ryhmärakentamista. Kaupunki asetti keväällä hakuun yhteensä 16 ryhmärakennuttamiseen suunnattua tonttia, joista valtaosa varattiin arvontojen jälkeen. Helsingin Kalasatamaan on valmistumassa monen vuoden suunnittelun jälkeen viiden asunnon townhouse-kohde.

Kotimaa
Ryhmärakennuttaja Anna Kuusi.
Ryhmärakennuttaja Anna Kuusi.Jouni Immonen / Yle

Marraskuun sateessa korkeuksiin nousevien betoniseinien kupeessa on vaikea kuvitella, että asukkaiden on tarkoitus muuttaa näiden viiden, nelikerroksisen townhousen seinien sisään jo ensi vuoden alussa.

Kyseessä on lähes koko tämän vuosikymmenen ajan käynnissä ollut, toisiinsa kytkettyjen kaupunkitalojen ryhmärakennuttamisprojekti, halutulla sijainnilla Helsingin Kalasataman uudessa kaupunginosassa. Projektin aikana suurin osa tulevista asukkaista on ehtinyt vaihtuakin jo kertaalleen.

Helsinkiläinen Anna Kuusi perheineen hyppäsi valmistuvaan kohteeseen mukaan viimeisen peruutuksen jälkeen vain noin puoli vuotta sitten.

Viiden kytketyn omakotitalon kohde nousee Kalasatamaan Helsingissä.
Viiden kytketyn omakotitalon kohde nousee Kalasatamaan Helsingissä.Jouni Immonen / Yle

– Siinä vaiheessa kun me liityimme mukaan vajaa puoli vuotta sitten, tämä projekti oli kokonaisuudessaan aika pitkällä. Rakennuttajien välillä oli sopimus. Oli myös sopimus kustannusten jaosta. Kaikki tämän kohteen tulevat asukkaat ovat tulleet mukaan tuttavien ja ystävien kautta, Kuusi kertoo.

Pariskunta ei ole ensimmäistä kertaa rakentamassa. Takana on useampi remontoitu, vanha kerrostalokoti Helsingin kantakaupungissa. Toisaalta ryhmärakennuttaminen poikkeaa radikaalisti ihan perinteisestä hartiapankkirakentamisesta.

– Langat eivät ole omissa käsissä. Meillä on ulkopuolinen projektinjohto, joka vetää hanketta. Verrattuna tilanteeseen 20-30 vuotta sitten, nykyään on aika paljon määräyksiä, jotka itse asiassa estävät kaupunkialueella omatoimista rakentamista, jos ei ole asianmukaista koulutusta ja kokemusta, kokenut remontoija ja lakimiehen koulutuksen hankkinut Anna Kuusi muistuttaa.

Kalasataman townhouse-ryhmäkohde on rakennusmestarin unelmatyö

Rakennukselta löytyy pian myös sen projektinjohtaja, rakennusmestari Eerikki Nuutinen. Nuutinen hoitaa kohteessa rakennuttajan tehtäviä tulevien asukkaiden edustajana.

Projektinjohtaja Eerikki Nuutinen.
Kalasataman projektinjohtaja, rakennusmestari Eerikki Nuutinen.Jouni Immonen / Yle

– Ei tämän parempaa työtä voi rakennusmestari keksiä. Tässä tulee rakennustekniikan lisäksi erittäin tärkeään rooliin tämä asiakaspalvelu ja ihmistuntemus. Urakoitsijoiden nokkamiehet ovat todella tärkeitä, luotettavat urakoitsijat. Detaljien määrä on sellainen, että ei voi olettaa minun pystyvän johtamaan ihan jokaista työtä samaan aikaan kun seuraan suunnitelmia, Nuutinen huomauttaa.

Projektijohtajan tehtävänä on vastata myös kohteen rahoituksesta ja rakentamiskuluista pitämällä yhteistiliä. Lisäksi on täytynyt vakuuttaa pankki siitä, että kohde todella valmistuu.

– Rakennuttajat voivat tässä hieman jakaa riskiä keskenään ja rakennuttajaryhmällä on tukea toisistaan. Ero perinteiseen hartiapankkirakentajaan on iso siinäkin mielessä, että yksin rakentaja joutuu itse kantamaan vastuuta ja käyttämään enemmän voimiaan rakentamiseen, Nuutinen tietää.

Kalasataman ryhmärakennuttamiskohteella on keskeinen sijainti.
Kalasataman ryhmärakennuttamiskohteella on keskeinen sijainti.Jouni Immonen / Yle

Pien-, pari- ja rivitaloista kerrostaloiksi

Ryhmärakennuttamisella pyritään lisäämään rakennusalan kilpailua, luomaan asumisen vaihtoehtoja ja kohtuullistamaan asumiskustannuksia esimerkiksi Helsingissä.

Ryhmärakennuttamisesta kiinnostuneiden määrä on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi.

– Varmasti taustalla vaikuttaa se, että nyt alkaa olla jo toteutuneita kohteita, joista innostutaan ja lähdetään itse kokoamaan näitä ryhmiä. Nyt, kun uusi laki on tullut voimaan pari kuukautta sitten, niin sitä myöten kiinnostus yhä jatkaa kasvuaan, uskoo Helsingin kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikkö Sami Haapanen.

Ryhmärakentamiskohteet olivat pitkään pääasiassa pien-, pari- ja rivitaloja. Nyt suunta näyttää kuitenkin muuttuneen. Nyt ryhmärakennuttajia kiinnostavat Helsingissä yhä suuremmat kohteet.

– Kiinnostus nimenomaan kerrostaloja ja isompia kokonaisuuksia kohtaan on lisääntynyt. Tässäkin keväällä toteutetussa tonttihaussa oli mukana yhteensä viisi kerrostalotonttia ja ne olivat erittäin suuren kiinnostuksen kohteena. Tällä hetkellä kokemukset ovat olleet todella positiivisia. Ryhmärakentamisena on viety läpi kerrostalorakentamista, jotka ovat toteutuneet nopeammin kuin perinteisellä tyylillä toteutetut kohteet, toteaa Haapanen.

Rakennuskohteet ovat luonteeltaan hieman eri tyyppisiä sen mukaan, lähteekö projekti liikkeelle puhtaasti yksityishenkilöiden muodostaman ryhmän aloitteesta vai varaako tontin rakennuttajakonsultti, joka vasta myöhemmin kokoaa ryhmän asuntoja toteuttamaan.

– Jos ryhmä on jo kasassa on hyvin luontevaa, että se asetetaan etusijalle tontinvarauksessa verrattuna siihen, että annettaisiin tontti konsultille, joka kokoaa sitten ryhmän.

Seuraava ryhmärakennuttamishaku suunniteltu järjestettäväksi ehkä ensi vuoden loppupuolella.

– Rahoituksen järjestyminen ryhmärakentamiseen on edelleen se isoin kysymysmerkki. Se on ehkä keskeisin riski hankkeen toteutumisen aikataulun kannalta, Haapanen muistuttaa.

Kerrostalo Jätkäsaareen ryhmärakennuttamisen idealla

Marraskuisena iltana Helsingin keskustassa kokoontuu myös kohtalaisen kokoinen joukko kerrostaloasumisesta kiinnostuneita. Kyseessä on Jätkäsaareen suunniteltu ryhmärakennuttamishanke. Tässä kohteessa asunnon voi saada edullisimmillaan noin 4 000 euron neliöhinnalla.

Jätkäsaaren ryhmärakennuttamisesta kiinnostuneet kokoontuvat.
Jätkäsaaren ryhmärakennuttamisesta kiinnostuneet kokoontuvat.Jouni Immonen / Yle

– Kyseessä on tietyllä tapaa liiketoimintamalli-innovaatio. Sen sijaan, että me yrityksenä ostaisimme tontin, rakentaisimme omaan omistukseemme asunnot ja myisimme ne, sen sijaan me haemmekin asukkaat heti alkuun ja teemme sen heille. Tällaisessa mallissa ei ole myyntiriskiä, jolloin myyntiriskiä ei tarvitse myöskään hinnoitella. Toteutamme hankkeen ja ihmiset pystyvät ostamaan, rahoittamaan asuntonsa suoraan rakentamiskustannuksilla, kertoo Fira Oy:n rakennuttajakonsultti Henry Salo.

"Pyöräkellarissa pitää olla tilaa"

Yksi paikalle tulleista on helsinkiläinen Juha Varis pienen Iines tyttärensä kanssa. Varis asuu perheineen tällä hetkellä vuokralla Helsingissä. Kokemusta omistusasumisestakin tosin on. Ryhmärakennuttamisella toteutettava kerrostaloasunto kiinnostaa kovasti.

– Asunnon löytäminen Helsingistä on todella vaikeaa. Sen takia asummekin vuokralla, koska hinnat ovat aika kalliita ja pohjaratkaisut ei ole välttämättä aina ihan mieleen. Kupungin fiilis on kuitenkin todella hieno. Ihan mielellään täällä asumme ja haluaisimme asua. Jos vaan olisi varaa asua omistusasunnossa, Varis toteaa.

Juha ja Iines Varis.
Juha ja Iines Varis.Jouni Immonen / Yle

– Jätkäsaari houkuttelee. Se ei ole ehkä ihan paras meille sijainniltaan, mutta ihan mielenkiintoinen ja riittävän lähellä keskustaa.

Jätkäsaaren ryhmäkohteessa tuleva asukas on mukana alusta asti 30 prosentin rahoituksella. Loput 70 prosenttia asunnon hinnasta katetaan yhtiölainalla. Asukas pääsee osallistumaan oman asuntonsa ja yhteistilojen ratkaisuihin huomattavasti.

– Se on tärkeää, että olisi avokeittiö, iso yhteinen olohuone-keittiötila. Pohjaratkaisuun haluaa itse vaikuttaa aika paljonkin. Ja sitten jonkin verran myös yhteisiin tiloihin. Esimerkiksi pyöräkellari, kun fillaroi, niin haluaa, että siellä on tilaa, sanoo Varis.

Perhe voi kasvaa ulos myös omakotitalosta

Jätkäsaaren ryhmärakennuttamiskohteeseen on tutustumassa myös espoolainen Maria Westerbacka. Westerbackan perhe on puolestaan tilanteessa, missä omakotitalo puusaunoineen on jäämässä liian suureksi, kun lapset ovat jo muuttamassa pesästä. Ryhmärakentamisen idea ja asuminen kantakaupungissa kiinnostaa.

Maria Westerbacka.
Maria Westerbacka.Jouni Immonen / Yle

– Meillä on sellainen haave, joka ehkä toteutuu, että olisi kiva joskus asua keskustassa. Nyt asutaan omakotitalossa Espoossa ja kerrostaloelämä on meillä perheenä vielä kokematta. Omakotitalo on omalla tavallaan myös aika työläs. Ja ehkä haetaan nyt sitten tällaiselle pienemmälle, loppuperheelle uutta sijoituskohdetta, Maria sanoo.

Kuvitelmat suomalaisten vetäytyvyydestä eivät enää nykyään pidä paikkaansa. Päinvastoin. Tulevat keskusta-asujat ovat valmiita luopumaan oman asunnon saunasta ja tyytymään yhteissaunaan, jos kalliita neliöitä jää enemmän itse asumiseen. Yhteissauna voi olla myös hyvä keino tutustua naapureihin paremmin.

– Minusta tuntuu, että ennen aikaan oltiin yhteisöllisempiä. Olisi kiva, jos olisi sellaiset naapurit, ketkä tuntuisivat enemmän sukulaisilta kuin vaikka seinänaapurit, joita ei tiedä edes nimeltä, Maria Westerbacka toteaa.