1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Valokuituverkot

Laajakaistoja ei vieläkään kaikilla – Horttanaisten perhe sai valokuidun ja netti-tv:n

Valtiovalta katsoo, että toimivat tietoliikenneyhteydet kuuluvat kaikille kansalaisille asuinpaikkaan riippumatta. Viime vuosien ajan valon nopeudella kulkevaa ilosanomaa on levitetty harvaanasutuille alueille julkisella rahoituksella. Taajamien nopeat yhteydet pitää rakentaa markkinaehtoisesti. Näin on tehty nyt Kontiolahden kirkonkylällä.

Kuva: Jouki Väinämö / Yle

Kontiolahden kirkonkylällä vietettiin torstaina pienimuotoisia valokuitujuhlia.

Horttanaisten omakotitalo kuuluu niiden 400 asiakkaan joukkoon, jotka ovat liittyneet Kaisanet Oy:n kirkonkylälle rakentamaan valokuituverkkoon. Viisihenkisen perheen isä Pekka Horttanainen sanoo, että valokuituyhteyksien saaminen kotiin on syystalven pimeydessä pienen juhlan paikka, vaikka uudistus ei olekaan sähkön saamiseen verrattava tapaus.

Uskon että tiedonsiirtotarve kasvaa koko ajan.

Pekka Horttanainen

– Kyllä niitä kannattaa juhlia. Jos ne puuttuu, siitä ainakin kuulee perheen piirissä hyvin helposti.

Pekka Horttanainen kertoo, että valokuidun ottaminen oli itsestään selvyys.

– Uskon että tiedonsiirtotarve kasvaa koko ajan. Sitä myöten hyvät tietoliikenneyhteydet kotonakin ovat tärkeitä. Meillä oli vähän huono linja. Esimerkiksi netti-tv ei ollut mahdollinen. Nyt se on kuidun myötä tullut mahdolliseksi, Pekka Horttanainen kertoo.  

Uuden valokuituverkon rakentaminen isoon kuntataajamaan on itse asiassa melko harvinainen tapaus, koska kallis urakka on tehtävä markkinavetoisesti eli teleyritys rakentaa kovalla rahalla ja asiakas maksaa.

Kainuun, Ylä-Savon, Koillismaan ja Pohjois-Karjalan maisemissa toimiva Kaisanet Oy onkin kaupallisten operaattoreiden joukossa poikkeus, koska se vetää maahan uutta valokuitua myös silloin, kun saatavissa ei ole julkista rahoitusta. Verkon käytännön rakentamisesta on vastannut JPM CyberService.

Haja-asutusalueille kuituverkkoja on vedetty ja vedetään niin, että valtio maksaa noin kaksi kolmasosaa kustannuksista. Julkinen rahoitus tulee Laajakaista kaikille -hankkeesta.

Pohjois-Karjalassa hyvin rakennettuja valokuituverkkokuntia ovat esimerkiksi Rääkkylä, Ilomantsi ja Valtimo. Viestintäviraston tilastojen mukaan esimerkiksi Joensuu taasen sijoittuu maamme yli 300 kunnan joukossa valokuituverkon saatavuudessa sijaluvulle 260.

Valon nopeudella Lehmoon?

Kaisanet Oy:n tiimivastaava Heikki Seppänen kertoo, että kuituverkkoon on liittynyt 400 asiakasta. Se on lähellä sitä tavoitetta, jonka firma urakalleen asetti. Seuraavaksi katseet suunnataan Kontioahdella Lehmon taajamaan.

– Siellä kun saadaan tietty liittymämäärä myytyä, niin lähdemme jatkamaan ensi kesänä rakentamista.

Jotta valokuituverkko laajenee Lehmoon, Kaisanet tarvitsee alueelta 200 uutta liittymäsopimusta. Yli 20 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä ja 100 ihmistä työllistävä Kaisanet valmistautuu rakentamaan kuituyhteydet myös Uilon alueelle ja Pyytivaaraan, jos kysyntää on riittävästi.

Kontiolahden kirkonkylällä 100 megan yhteysnopeuden liittymismaksu on 620 euroa. Kuukausimaksu on 35 euroa. Heikki Seppäsen mukaan kalliimpi valokuitu kilpailee reilusti halvempien langattomien yhteyksien kanssa toimintavarmuudellaan ja nopeudellaan.

– Se on se varmatoiminen ja luotettava kuituyhteys, millä me pyritään olemaan tässä taistelussa mukana. Meidän laajakaistapalvelu mahdollistaa jopa 300 megan tällä hetkellä. Kiinteä yhteys ei hyydy missään vaiheessa, vaikka sinne verkkoon tulisikin paljon käyttäjiä.