Antisankari haaveilee ilmastonmuutoksen torjumisesta

Kirjoittaessaan romaaniaan Alexandra Salmela seurasi masentuneena ilmastonmuutoskeskustelua. Vaikka Salmela uskoo hienoihin aatteisiin ja ideoihin, hän ei luota ihmisen kykyyn panna niitä käytäntöön.

kirjallisuus
Alexandra Salmela
Kirjailija Alexandra Salmela on kuvitellut ekovaltion, jossa ei kuluteta eikä omisteta. Aamun kirjassa hän kertoo millaisen tulevaisuuden hän onkaan kuvitellut.

Antisankari on mielikuvituksellinen tarinan ekovaltio Utopiasta, jossa kukaan ei kuluta eikä omista. Utopia on romaanissa hyvään tähtäävä yhteiskuntamalli, mutta se kääntyy kuitenkin omaksi irvikuvakseen.

Salmela sanoo kuvitelleensa sellaisen maailmankolkan, jossa ihmiset päättäisivät tehdä asioille jotain ja pysäyttää negatiiviset muutokset. Myös Talvivaaran kaivoksen ongelmat olivat hänellä mielessä romaania kirjoittaessaan.

Teoksessaan hän kuvaa kerskakulutuksen maailmaa ihanana paikkana, jossa kaikki ovat onnellisia, eikä kukaan ole köyhä. Mutta sen alta alkaa Salmelan mukaan paljastua ikäviä asioita.

– Silloin täytyisi luopua ensimmäisenä kerskakulutuksesta, aloittaa luonnon elvyttäminen ja yhteiskunnan vakauttaminen, Salmela sanoo.

Vapaus saattaa olla Alexandra Salmelan mielestä yliarvostettu asia.

– Jos ihmiselle annetaan äkkiä täysi vapaus, hän ei kykene tekemään sillä mitään järkevää, ja hän haaskaa sen, arvelee Salmela.

Romaani Antisankari on monella tavalla ihmeellinen kirja. Se on vimmainen, sanojavyöryttävä tilitys kulutusyhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta.

Kielellisesti Antisankari on yksi vuoden haastavimmista. Salmela käyttää erilaisia tyylilajeja mainoksista, sosiaalisen median tekstityyleihin, lehtitekstinomaisuutta ja kaunista runollista kieltä.

Entisessä Tšekkoslovakiassa syntynyt Salmela on valmistunut teatteridramaturgiksi Bratislavan teatterikorkeakoulusta sekä suomen kielen ja kirjallisuuden maisteriksi Kaarlen yliopistosta Prahasta. Hän voitti teoksella 27 eli kuolema tekee taiteilijan v. 2010 Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon.