Kovaa kritiikkiä vuorotteluvapaan tiukennuksille – "Vaikea ymmärtää, miksi tehdään näin vaikeaksi"

Hallitus haluaa säästää vuorotteluvapaan tiukennuksilla 50 miljoonaa euroa vuodessa. Kuopiossa suunnitelmaa kritisoivat paitsi ammattiliitot myös seudun suurin työnantaja.

Kotimaa
Sairaanhoitaja tutkii potilaan lääkemääräystä terveyskeskuksessa.
Lehtikuva

Kuopion yliopistollisen keskussairaalan sydäntoimenpideyksikön sairaanhoitaja Ilkka Kolju on jäämässä lähes vuoden mittaiselle vuorotteluvapaalle. Työvuosia on takana 36 ja vapaan jälkeen odottavat eläkepäivät.

– Koska tällainen harvinainen tilaisuus laukesi, se on käytettävä hyväksi, Kolju miettii.

Hän kertoo suhtautuvansa vuorotteluvapaan lyhentämiseen ja ehtojen tiukentamiseen "hyvin nihkeästi". Kolju ei ole mielipiteensä kanssa yksin: Kuopiossa sekä suurissa ammattiliitoissa että suurimpiin työnantajiin kuuluvassa kaupungissa vuorotteluvapaata on pidetty nykyisellään hyvänä järjestelmänä.

Vuorotteluvapaan ehtoja on jatkuvasti kiristetty ja ensi vuoden alusta ne tiukkenevat edelleen hallituksen esityksen mukaan. Vastedes vuorotteluvapaalle jääminen edellyttäisi 20 vuoden työhistoriaa, kun se tällä hetkellä on 16 vuotta. Vapaan enimmäiskesto lyhenisi 360 päivästä 180 päivään ja vuorottelukorvauksen suuruus olisi kaikilla vuorottelijoilla 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta.

Nykyisin se on pitkään töissä olleille 80 prosenttia. Lisäksi poistettaisiin mahdollisuus pitää vuorotteluvapaa osissa.

– Valtiovallan mukaan ehtojen kiristäminen on viisasta politiikkaa, minun mielestä ei ole. Jos ajatellaan meidän alaa, tämä on antanut monelle hengähdystauon, että jaksaa jatkaa eläkeikään asti, kritisoi Ammattiliitto Superin Kuopion kaupungin perusturva- ja terveydenhuoltoalan pääluottamusmies Merja Ohvo.

Hän toivoo, että asiaa mietittäisiin vielä uudelleen ja muistettaisiin vuorotteluvapaan hyvät puolet. Merja Ohvo pelkää, että koko vuorotteluvapaajärjestelmä kuihtuu.

– Eiköhän se näillä toimilla kuihdu pian kokonaan.

Kuopion kaupungin henkilöstöpäällikkö: Hyvä järjestelmä nuorille päästä töihin kiinni

Myös Kuopion kaupungin henkilöstöjohtaja Markku Mattila puolustaa vuorotteluvapaata eikä pidä järjestelmää missään tapauksessa kalliina.

– On vaikea ymmärtää, miksi vuorotteluvapaan järjestäminen tehdään näin vaikeaksi. Se on ollut Kuopion kaupungissa hyvä ratkaisu sekä työttömän työnhakijan, vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän että työnantajan näkökulmasta.

Kuopion kaupungissa tehdään 16 000 työsopimusta vuosittain. Niistä 100–140 on vuorotteluvapaan sijaisuuksia. Määrä ei ole henkilöstöhallinnon näkökulmasta suuri.

– On merkittävä asia, että nuoret pääsevät töihin kiinni ja vuorotteluvapaan sijaisuus on yksi hyvä väylä. Siinä pääsee ammattia vastaaviin töihin täydellä palkalla.

Viime vuonna vuorotteluvapaakorvausta lähes 123 miljoonaa

Vuorotteluvapaan ansioperusteisia korvauksia maksettiin viime vuonna kaikkiaan 20 775 henkilölle yhteensä 122,8 miljoonaa euroa. Korvattuja päiviä oli 2,1 miljoonaa ja keskimääräinen päiväkorvaus oli 58 euroa.

Nyt suunta hakijoissa on selvästi alaspäin, uusimpien Kelan tilastojen mukaan vähennystä on jo nyt yli neljännes viimevuotisiin lukuihin.

Sekin on mahdollista, että marras–joulukuussa tulee vielä uusi hakemussuma, koska tämän vuoden puolella tehtyihin ja viimeistään ensi maaliskuun lopussa alkaviin vuorotteluvapaajaksoihin sovelletaan vielä nykyisiä ehtoja.

– Toisaalta monilla työpaikoilla on erittäin haastava tilanne. Jos irtisanominen uhkaa, ei ole paras hetki hakea vuorotteluvapaalle, sanoo Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Niina Jussila.

Vuorotteluvapaasijaiset työllistyneet hyvin

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn Kuopion ammattiosaston opintosihteeri Marita Koskinen sanoo, että vuorotteluvapaata sijaistaneet ovat työllistyneet jatkossa erittäin hyvin myös avoimille työmarkkinoille. Tehyn valtakunnallisten tilastojen mukaan vuorotteluvapaasijaistuksen jälkeen töitä on saanut avoimilta työmarkkinoilta 62,6 prosenttia sijaisista.

Tehyläiset ovatkin olleet varsin ahkeria vuorotteluvapaan käyttäjiä.

30 prosentilla tehyläisistä vuorotteluvapaan käyttäjistä on työhistoriaa on alle 20 vuotta, yli 25 vuoden työhistoria on puolestaan 64 prosentilla nykyisistä vuorottelijoista. Heille korvaustaso nykysäädöksillä on 80 prosenttia ansioturvasta, heikennysten jälkeen se putoaa 70 prosenttiin.

– Korvaustason lasku vähentää vuorotteluvapaan käytön mahdollisuuksia ja mielekkyyttä matalapalkka-alalla, opintosihteeri Marita Koskinen sanoo.

Tehy arvioi, että jatkossa heidän jäsenistään on vuorotteluvapaalla kolmannes vähemmän kuin nykyisin.

Merja Ohvo Superista puolestaan muistuttaa, että monille nuorille on mieletön juttu, kun he pääsevät työsuhteeseen vuorotteluvapaan sijaisena.

– Samalla ehkäistään nuorten syrjäytymistä.

Aiemmin on laskettu, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Hallituksen tavoitteena on säästää vuorotteluvapaan leikkauksilla 50 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Ensi vuonna säästöjen arvioidaan olevan kymmenen miljoonaa euroa.