Voiko evakoita ja turvapaikanhakijoita rinnastaa toisiinsa? Tutkijan mukaan voi

Suomi asutti sodan jälkeen runsaat 400 000 karjalaista, joilla oli vaikeuksia sopeutua uuteen ympäristöön. Voidaanko nykyajan turvapaikanhakijoita millään tavoin verrata näihin ihmisiin? Tutkija Heli Kanasen mielestä avain molempien ihmisryhmien sopeutumiseen on ainakin sama: työ.

Kotimaa
Karjalaisevakkoja kantamuksineen
Evakkoja Vilppulassa 1941SA-kuva

Kuvat luovutetusta Karjalasta lähtemään joutuneista evakoista ovat syöpyneet monen mieleen: naisia, lehmiä ja tavaranyssäköitä. Kuluneelta syksyltä voi sen sijaan mieleen tulla kuvia turvapaikanhakijoista astumassa ulos bussista kasseja ja reppuja kantaen. Voidaanko näitä kuvien ihmisiä rinnastaa toisiinsa?

Suomen oli sodan jälkeen asutettava runsaat 400 000 karjalaista, joille oli löydettävä uusi koti. Monilla tulijoilla, erityisesti ortodokseilla, sopeutuminen uuteen asuinpaikkaan oli vaikeaa. Evakot olivat samanlaisia Suomen kansalaisia kuin muutkin, mutta silti heitä häpäistiin, nimiteltiin ja epäiltiin, sillä tulijoiden puhetapa ja uskonto tuntuivat vierailta.

– Saatettiin sanoa, että menisitte takaisin sinne mistä tulittekin, kuvaa tilannetta tutkija Heli Kananen Jyväskylän yliopistosta.

– Vähän samanlaista tunnelmaa voi olla tänä päivänä. Ei aina ymmärretä, miten vaikeista tilanteista nykypäivän pakolaiset ovat joutuneet lähtemään.

Yhdistäviä tekijöitä löytyy

Kiuruvedellä asuva Kananen tietää mistä puhuu. Pienelle paikkakunnalle tuli sodan jälkeen lähes 2 000 evakkoa, joista suurin osa oli ortodokseja. Kananen itse taas on muutama vuosi sitten väitellyt tohtoriksi siirtoväen sopeutumisesta. Nyt hän uskaltaa väittää, että evakot voitaisiin monessa suhteessa rinnastaa sotaa pakoon lähteneisiin turvapaikanhakijoihin.

Tuntuu se joskus ihmeelliseltä, että joukossa on jopa venäläisiä turvapaikanhakijoita.

Aulis Rötkin

– Tuska ja kärsimykset, taloudelliset ja sosiaaliset menetykset, henkiset ja hengelliset menetykset, ne ovat kaikki yhteneväisiä.

Kanasen mukaan jokainen evakko ja pakolainen on aina jonkun perheen jäsen, hän on tehnyt jossakin työtä, rakastanut läheisiään ja kotiseutuaan.

– Sitten on vain ollut pakko lähteä pois. Kyllä nämä ovat yhdistäviä tekijöitä, hän perustelee.

Ainakin osa evakoista on eri mieltä

Monia evakoita tällainen rinnastus ei miellytä alkuunkaan. Kiuruvedellä esimerkiksi keskustelukumppanit tekevät selväksi, että kyse on täysin eri asiasta. Kokemukset ovat kuitenkin monelle yhä niin kipeitä, ettei omaa mielipidettä haluta kertoa julkisuuteen.

Siilinjärveläinen Aulis Rötkin on tässä suhteessa poikkeus. Rötkinillä on ikää jo 96 vuotta, mutta 15-vuotiaana tehty evakkomatka Salmista Pohjois-Savoon on yhä tuoreessa muistissa. Kuvat kaukaa tulleista turvapaikanhakijoista hämmentävät häntä.

Pakolaisille pitäisi antaa mahdollisuus osoittaa kiitollisuutensa Suomelle siitä, että heidät on otettu yhteiskunnan jäseniksi.

Heli Kananen

– Me evakot olimme suomalaisia, hän huomauttaa.

– Meillä oli aina valmiit paikat mihin menimme asumaan. Nämä tulevat pitkien matkojen päästä, ovat leireillä ja kulkevat jalan pitkiä matkoja.

Niin tai näin, ihmisiä pitää Rötkinin mielestä aina auttaa.

– Mutta tuntuu se joskus ihmeelliseltä, että joukossa on jopa venäläisiä turvapaikanhakijoita.

Työ voi auttaa sopeutumista

Heli Kananen löytää vielä yhden turvapaikanhakijoita ja evakkoja yhdistävän tekijän: työn. Aivan kuten evakot aikoinaan, myös maahantulijat voisivat työnteon avulla osoittaa, että he ovat yhtä ahkeria kuin muutkin suomalaiset.

– Myös pakolaisille pitäisi antaa mahdollisuus osoittaa kiitollisuutensa Suomelle siitä, että heidät on otettu yhteiskunnan jäseniksi.