1. yle.fi
  2. Uutiset

Professori: Suomessa negatiivisuus värittää lasten kasvatusta

Lasten ja nuorten lääkitys on entistä yleisempää. Etenkin tarkkaavaisuushäiriöön tarkoitettujen stimulanttien määrääminen lapsille on kasvanut rajusti.

Kotimaan uutiset
Mies ja lapsi kulkevat lätäkössä.
Mari Karjalainen / Yle

Lapsille ja nuorille määrätään entistä enemmän etenkin masennuslääkkeitä ja tarkkaavaisuushäiriöihin tarkoitettuja stimulantteja. Stimulanttien käyttö on nyt jo yli kaksinkertainen verrattuna seitsemän vuoden takaiseen aikaan. Masennuslääkkeiden käyttö on puolestaan lisääntynyt jatkuvasti 10-14-vuotiaiden lasten keskuudessa.

Lääkkeiden käytön kasvu ei kuitenkaan suoraan kerro sitä, että ongelmatkin olisivat lisääntyneet.

Lastenpsykiatrian professorin Eeva Arosen mukaan hoitoon hakeudutaan nykyään enemmän kuin aiemmin. Lisäksi lasten psyykkisiä häiriöitä tunnistetaan paremmin kuin ennen.

– Hoitokäytännöt ovat muuttuneet, jos vertaa esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen aikaan. Lääkehoito on osa lapsen psykiatrista hoitopatteristoa, Aronen sanoo.

Hänen mukaansa lääkehoito ei kuitenkaan koskaan voi olla yksi ja ainoa hoitomuoto vaan muita tuen muotoja täytyy olla saatavilla. Esimerkiksi lapsen aggression hoidossa ympäristön tarjoamat toimintamallit voivat olla suureksi avuksi.

Grafiikka lapsille määrätyistä psyykenlääkkeistä
Yle Uutisgrafiikka

Ongelmat alkavat lapsena

Mielenterveyshäiriöt alkavat suurimmilta osin lapsuus- ja nuoruusiässä. Lasten mielenterveysongelmien määrällisestä kehityksestä on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa.

– Näyttää siltä, että 8-vuotiaiden tyttöjen masennusoireissa on todettu lisääntymistä, mutta muissa häiriöissä ei ole, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Päivi Santalahti sanoo.

Lääkehoidon mahdollinen aloitus riippuu täysin lapsen ongelman laadusta. Esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöissä asiantuntijat suosittelevat stimulantteja erityisesti silloin, kun oireet ovat vaikeat.

– Maailmalla on kovan luokan tutkimusta siitä, että jos lapsella on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, niin siihen saadaan tietyntyyppisellä lääkityksellä apua, Santalahti sanoo.

Hänen mukaansa lääkitys on perusteltua, jos lapsen toimintakyky on heikentynyt.

– Tarkkaavaisuushäiriöitä osataan Suomessakin hoitaa entistä paremmin.

Lämmin vanhemmuus auttaa

Käytöshäiriöihin on kehitetty uusia hoitomenetelmiä ja ne on tutkimuksissa todettu toimiviksi. Tosin ne ovat Suomessa vielä harvojen saatavilla. Yksi uutuuksista on vanhemmuustaitojen ohjaus. Käytännössä ohjaus tarkoittaa sitä, että vanhempien tapaa toimia lapsen kanssa muutetaan.

Professori Arosen mukaan Suomessa on ollut vallalla negatiivinen kasvatusmalli, vaikka positiivisella palautteella ja aktiivisella yhdessäololla päästäisiin hyviin lopputuloksiin.

–Helposti lapsi, joka on haasteellinen, vetää aikuisen negatiiviseen vuorovaikutuskehään.

Menetelmässä puhutaan taidoista, ja vanhemmuustaitojen ohjauksessa harjoitellaan niitä sekä annetaan mallia vanhemmalle. Vuorovaikutus pyritään muuttamaan positiiviseksi.

– On selvää näyttöä siitä, että aktiivinen ja lämmin vanhemmuus auttaa lasta kasvamaan ja oppimaan käyttäytymisen sääntöjä sekä auttaa lasta käyttäytymään sosiaalisissa tilanteissa paremmin, Aronen sanoo.

Vanhemmuustaitojen ohjausta on epätasaisesti saatavilla Suomessa. Arosen mukaan rahoitukset ohjaukselle ovat vähissä.

Ylilääkäri Santalahden mukaan menetelmät pitäisi saada kattavammin käyttöön Suomessa.

– Vanhemmuuden tuen menetelmät ovat hirveän epätasaisesti saatavilla. Pääasiassa niitä näyttää olevan Etelä-Suomen alueella. Lapset ja nuoret eivät suinkaan ole tasavertaisessa asemassa hoidon suhteen.

Lue seuraavaksi