Vaatimuksena työpaikka ja kunnon palkka – näin turvapaikanhakijoiden perheenyhdistäminen vaikeutuu

Jo 30 000 ihmistä on hakenut tänä vuonna Suomesta turvapaikkaa. Ensi vuonna myönteisen päätöksen saaneet pyrkivät saamaan perheenjäsenensä Suomeen. Hallitus on kuitenkin tekemässä perheenyhdistämisestä entistä vaikeampaa. Tarkasta, millaisia keinoja sisäministeriössä tällä hetkellä pohditaan.

turvapaikanhakijat
Kuva 7
Stina Tuominen / Yle

Mikäli ihmeitä ei tapahdu, ennätysmäärä ihmisiä tulee saamaan Suomesta ensi vuonna turvapaikan, tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Sen jälkeen näiden irakilaisten, somaleiden, afganistanilaisten ja syyrialaisten mielessä on perheenjäsenten järjestäminen Suomeen.

Myönteistä turvapaikkapäätöstä kohti tehdään keskimäärin kolme perhesidehakemusta. Syksyllä saapuneiden turvapaikanhakijoiden turvapaikkaprosessit alkavat päättyä ensi kesän aikoihin, jonka jälkeen Maahanmuuttovirastoon odotetaan perhesidehakemusten sumaa.

Perheenyhdistäminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Suomi on viime vuosina kiristänyt perheenyhdistämiskriteerejään ja ensi vuonna sääntöjä tiukennetaan entisestään. Sisäministeriössä valmistellaan kuumeisesti esitystä, jonka tavoitteena on tehdä perheenyhdistämisestä entistä vaikeampaa.

Esitys ehtojen tiukentamiseksi pyritään saamaan lausuntokierrokselle alkuvuodesta ja eduskunnan arvioitavaksi vielä keväällä. Ehtoja yritetään siis tiukentaa ennen kuin perhesidehakemusten tulva alkaa.

Tiukentamisen reunaehdot sanelee EU-direktiivi (siirryt toiseen palveluun), jota Suomi ei toistaiseksi ole soveltanut täydessä ankaruudessaan. Yle listasi mitä kaikkea entistä tiukempi linja voisi tarkoittaa.

1. Perheenkokoajalla oltava työpaikka (ja hyvä palkka)

Tällä hetkellä Suomesta oleskeluluvan saaneilta edellytetään tiettyä toimeentulon tasoa ennen kuin ulkomailla asuvat perheenjäsenet voivat liittyä seuraan. Vaatimus ei ole toistaiseksi koskenut niitä, jotka ovat saaneet Suomesta kansainvälistä suojelua, eli turvapaikan, tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Tähän on tulossa muutos.

Sisäministeriössä valmisteltava esityksessä mitä todennäköisemmin ehdotetaan toimeentuloedellytyksen laajentamista myös toissijaista suojelua saaneisiin. Tämä tarkoittaa, että jatkossa esimerkiksi kaksilapsisen perheen huoltajien on tienattava yhteensä 2600 euroa kuukaudessa nettona. Mikäli Suomeen pyrkivällä aviopuolisolla ei ole järjestetty etukäteen työpaikkaa Suomesta, perheenkokoajan on tienattava summa yksin.

Ehto saattaa tietyin edellytyksin koskea myös turvapaikan saaneita pakolaisia. Elleivät he laita perhesidehakemustaan vireille kolmen kuukauden kuluessa pakolaisstatuksen saamisesta, toimeentuloedellytys koskee heitäkin.

Ehto olisi kova vaatimus esimerkiksi Somaliasta tai Lähi-idästä saapuneille, jotka käytännössä työllistyvät matalapalkkaisille aloille, mikäli ylipäänsä työllistyvät.

Lokakuun loppuun mennessä käsitellystä 4453 turvapaikkahakemuksesta 339 on päätynyt toissijaisen suojelun antamiseen ja 821 henkilölle annettiin turvapaikka. Mikäli myönteiset päätökset jatkuvat tähän tahtiin, toissijaista suojelua tai turvapaikan saaneita on ensi vuonna yli kymmenen tuhatta.

2. Perheenkokoajalla on oltava asunto

Jatkossa perheenyhdistämiselle voi olla myös edellytyksenä se, että perheenkokoajalla on oltava Suomessa asunto. Tämä tuskin olennaisesti lisää perheenkokoajan huolia, sillä mikäli toimeentulovaatimus täyttyy, vuokranmaksukykykin on taattu.

Esimerkisi Somaliassa on kuitenkin tavallisempaa, että yhdessä taloudessa asuvat lapset, vanhemmat sisaruksineen, isovanhemmat ja muutakin sukua. Sisäministeriössä onkin määriteltävä, tarkoittaako asuntovaatimus länsimaista ydinperhekäsitystä, vai hyväksytäänkö laajemman perheen asuminen yhdessä kämpässä.

Perheenkokoajalta saatetaan vaatia myös sairausvakuutus, mikä Suomen sosiaaliturvajärjestelmän myötä hoituu asunnon ja kotipaikkakunnan hankkimisen myötä.

3. Suomessa on asuttava vuosia ennen perheenyhdistämistä

Jatkossa on mahdollista, että perheenkokoajalta vaaditaan Suomessa vietettyä vähimmäisaikaa ennen kuin perheenyhdistäminen onnistuu. EU-direktiivi mahdollistaisi vähimmäisajan kasvattamisen kahteen vuoteen.

Joissakin EU-maissa vaatimus on jo käytössä. Suomessa vaatimusta ei ole toistaiseksi otettu käyttöön.

4. Perheenkokoajan on puhuttava suomea

Jatkossa perheenkokoajalta saatetaan vaatia aktiivista osallistumista kotouttamistoimiin. Mitä “kotoutuminen” tarkoittaa, ei perheenyhdistämisen suhteen ole vielä määritelty.

Ainakin se voisi tarkoittaa jonkinlaista suomen kielen osaamista. On mahdollista, että jatkossa perheenkokoajalta edellytetään esimerkiksi jonkinlaisen suullisen tai kirjallisen kielikokeen läpäisemistä.

5. Myös Suomeen pyrkivän on ehkä puhuttava suomea

EU:n perheenyhdistämisdirektiivi mahdollistaisi myös sen, että myös perhesidehakemuksen jättäneeltä – eli esimerkiksi Suomeen perheenjäsenensä luo pyrkivältä irakilaiselta – vaadittaisiin jonkinlaista suomen kielen taitoa.

Niissä maissa joista turvapaikanhakijat tulevat, ehto olisi käytännössä lähes mahdoton toteuttaa.

Jäitä hattuun – päätöksiä ei ole vielä tehty mistään

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja Tuuli Tuunanen painottaa, että ylläolevat keinot ovat toistaiseksi vain pohdinnan alla olevia kriteerien kiristyskeinoja, eikä päätöksiä ole vielä olemassa.

Sisäministeriössä tiedostetaan esimerkiksi varsin hyvin, kuinka mahdotonta Suomeen Somaliasta pyrkivän on täyttää suomen kielen taitovaatimus.

– On hyvin epätodennäköistä, että tällaista lähdettäisiin säätämään, Tuunanen sanoo.

Sen sijaan toimeentulovaatimuksen käyttöönotto on hyvin todennäköistä. Tuunanen ymmärtää, että ehdon täyttäminen on hyvin vaikea pala irakilaisille pakolaisille. Toisaalta se on hallituksen tavoitteenakin.

– Mandaatti jolla mennään on, että (kriteerejä) tiukennetaan. Tämä on myös kirjattu hallitusohjelmaan. Miten paljon tiukennetaan, on se mitä joudutaan hankkeen puitteissa harkitsemaan.