Mitä tehdä, kun koulunkäynti ei kiinnosta? – "Suurin osa motivoituu, kun saa yksilökohtaista opetusta"

Koulu voi motivoida lasta oppimiseen näkemällä tämän menestyksen ja järjestämällä opetusta, joka tarjoaa onnistumisen kokemuksia. Koulu saattaa myös murentaa motivaation liian tiukalla arvioinnilla.

Kotimaa
Lapset viittaavat oppitunnilla alakoulussa.
Yle

Jos koulunkäynti tai jokin tietty aine ei tahdo maistua lapselle, motivaatio voi löytyä onnistumisen kokemuksista. Oppilas voi esimerkiksi pärjätä muuten koulussa hyvin, mutta kielet eivät onnistu.

Kielet eivät usein kiinnosta siksi, etteivät ne ole niin helppoja kuin muut aineet, kertoo erityisopettaja Toni Sutinen Kajaanin Hauholan koululta.

– Tällaisessa tilanteessa minä teen oppilaan kanssa hommia. Suurin osa motivoituu, kun saa yksilökohtaista opetusta. Kun oppilas huomaa, että minä osaankin tätä, niin asia saattaa ruveta kiinnostamaan.

Opettajaa auttaa, kun hän tuntee oppilaan hyvin. Silloin hän tietää, mistä narusta vetää, kun oppilaalla tulee seinä vastaan.

– Aineenopettajilla on suuri haaste se, että oppilaita on satakunta. Minun työnkuvaani erityisopettajana kuuluu, että oppilaita on vähemmän, jolloin motivoiminen on helpompaa. Tunnen oppilaat aika hyvin ja tiedän heidät yksilöinä paremmin kuin ehkä aineenopettaja.

Opettajien tehtävänä on luoda hyvä ilmapiiri

Toni Sutisen mukaan lapsella sisäinen motivaatio on usein suurin motivaattori koulun käynnille. Toisilla voi olla myös ulkoinen motivoija, kuten hyvistä koenumeroista saatavat palkinnot tai rahallinen korvaus vanhemmilta. Pääosin lapsen motivaatio kuitenkin tulee sisältä.

Kun oppilas huomaa, että minä osaankin tätä, niin asia saattaa ruveta kiinnostamaan.

Toni Sutinen

Koulussa saadaan ruokittua motivaatiota, kun opetus on sellaista, että se tarjoaa onnistumisia. Toisaalta koulu saa romutettua sisäisen motivaation, jos oppilas lähtee liikkeelle liian kovilla odotuksilla.

– Arvioinnin pitäisi olla oikeudenmukaista ja reilua. Toki oppilaan arviointi on kokonaisvaltaista. Liian tiukoilla arviointikriteereillä oppilaan motivaatio voi laskea, Sutinen sanoo.

Sutisen mukaan on tärkeää, että jos oppilas ei pärjää kokeissa hyvin, hän voi näyttää osaamisensa muillakin keinoilla.

– Ehkä motivaatiota lisää, kun oppilas tietää, että pelkkä koenumero ei ole se ainoa arvosteltava asia.

Opettajan tärkeänä keinona motivoida oppilaita on myös hyvän ilmapiirin luominen.

– Vaikka luokassa olisi kuinka rempseä henki, kaikki oppilaat eivät lähde siihen mukaan. Mutta ilmapiirin pitäisi pääsääntöisesti olla sellainen, että jokainen tuntee kuuluvansa joukkoon ja uskaltaa sanoa niin oikeat kuin väärätkin vastaukset luokassa.

Oman elämän asioiden opettelu on kiinnostavaa

Teknologian lisääntyminen kouluissa voi vaikuttaa kouluintoon, sanoo Kajaanin sivistysjohtaja Mikko Saari. Esimerkiksi tiedon hakeminen verkosta koulukirjojen sijaan tekee oppimisesta erilaista.

Ilmapiirin pitäisi pääsääntöisesti olla sellainen, että jokainen tuntee kuuluvansa joukkoon.

Toni Sutinen

– Teknologian käyttö voi innostaa tekemään koulutyötä muuallakin kuin koulussa, saari sanoo.

Myös ensi vuonna tuleva uusi opetussuunnitelma voi vaikuttaa kouluintoon positiivisesti. Uudessa opetussuunitelmassa oppimisen ilo on tärkeässä osassa.

Saari kertoo, että tulevaisuudessa asiat opiskeltaisiin koulussa kokonaisuuksina oppiaineiden sijaan. Opeteltavat asiat valikoitaisiin myös niin, että ne koskettaisivat oppilasta jollakin tavalla eli olisivat hänen omasta elämänpiiristään. Saaren mukaan asioiden oppimiseen motivoi se, että ne ovat merkityksellisiä itselle.