Mies tarkasti hedelmätarhaansa – löysi myyrän kasasta antiikin Rooman aikaisen kolikkoaarteen

Arkeologien mukaan joku hautasi kolikot maahan nahkapusseissa vähän vuoden 294 jälkeen, eikä koskaan palannut hakemaan aarrettaan.

Ulkomaat
Sveitsistä löydettyjä kolikkoja antiikin Roomasta.
Sveitsistä löydettyjä kolikkoja antiikin Roomasta.KANTONSARCHAEOLOGIE AARGAU/BELA A. POLYVAS/HO HANDOUT EDITORIAL USE ONLY/NO SALES / EPA

Sveitsiläinen hedelmäviljelijä tarkasti kirsikkatarhansa puita Uekenin kaupungissa Sveitsissä, kun hänen silmiinsä osui vihertävää kimallusta. Myyrän jälkeensä jättämässä multakasassa oli jotakin kiiltävää. Se osoittautui antiikin Rooman aikaiseksi kolikkoaarteeksi.

Arkeologit ovat löytäneet kirsikkatarhan kaivauksissa 4 166 hopea- ja kultakolikkoa. Se tekee aarteesta yhden Sveitsin suurimmista rahalöydöistä. Kolikot painavat yhteensä yli 15 kiloa.

Arkeologien mukaan joku hautasi kolikot maahan nahkapusseissa vähän vuoden 294 jälkeen, eikä koskaan palannut hakemaan aarrettaan. Se on ollut piilossa noin 1 700 vuotta.

Hedelmäviljelijä löysi kolikot myyrän kaivamasta kasasta kirsikkatarhastaan.
Hedelmäviljelijä löysi kolikot myyrän kaivamasta kasasta kirsikkatarhastaan.KANTONSARCHAEOLOGIE AARGAU/BELA A. POLYVAS/HO HANDOUT EDITORIAL USE ONLY/NO SALES / EPA

Kolikot ovat säilyneet hyvin, ja niiden leimat ovat luettavissa. Arkeologien mukaan ne on valmistettu Rooman keisari Aurelianuksen (270–275) ja keisari Maximianuksen (286-305) valtakausien välisenä aikana. "Uusimmat" kolikot on lyöty vuonna 294.

Arkeologien mukaan niiden aikalaisarvoa on vaikea määritellä, koska antiikin Rooman inflaatiovauhti oli hillitön. He uskovat kuitenkin, että aarre vastasi ainakin yhden tai kahden vuoden palkkaa. He eivät halua myöskään määritellä sen nykyistä arvoa, koska "se ei kuulu asiaan".

Kolikot laitetaan esille Vindonissa de Brugg -museossa Aargaussa. Maanviljelijä saanee niistä löytöpalkkion.

Lähteet: AFP