Vanha kirjahylly on kierrättäjän painajainen, mutta sohvaklassikko voi kiertää neljäkin kotia – "Ollaan aina nyppästy sata euroa siitä"

Ennen monen olohuoneen paraatipaikalla komeili tumma hyllykkö, jonka tasoille oli aseteltu kodin tärkeimmät tavarat. Nykyisin hyllykkö lepää kierrätysliikkeissä ja liikkuu vain harvoin. Klassikko huonekalut sen sijaan saavat uuden elämän jopa neljä kertaa.

Kotimaa
kierrätysmyyjät Arttu Paakkari ja Markku Jääskeläinen
Mari Karjalainen / Yle

Kodin kalusteet vaihtuvat ja muuttavat paikkaa elämäntavan mukaan. Ennen olohuoneen paraatipaikalla komeili tumma hyllykkö, jonka tasoille oli aseteltu kaikki kodin tärkeimmät tavarat.

Alaosassa oli ovikaapit, keskellä laatikosto ja runsaasti tilaa kirjoille. Monitoimihyllyissä saattoi olla myös baarikaappi ja sivuilla lasihyllyt arvokkaille astioille. Ylähyllylle aseteltiin koriste-esineitä, ja koko komeuden kruunasi usein perintömaljakko tai työpaikalta saatu viiri.

Mikkelin Ekotorin kierrätysmyyjät Markku Jääskeläinen ja Arttu Paakkari tunnistavat tumman hyllykön kuvailun.

Vanhaan 1980-luvun kirjahyllyyn ei uusi, 50 tuumainen, televisio mahdu

Arttu Paakkari

– Ei mene kaupaksi millään. Jollakin voi olla muutaman kuukauden myynnissä netissä. Kun ei mene kaupaksi, se tuodaan tänne, toteaa Arttu Paakkari möhkälemäisen hyllykön kohtalosta.

Nuoremmissa kodeissa iso tumma hyllykkö ei enää komeile. Ihmiset eivät omista kymmeniä tietokirjoja, vaan lukevat asiat netistä. Jos kirjoja on, ne on usein siirretty kokonaan pois olohuoneesta. Hyllyn päälle ei ole täytettä kuten ennen.

– Vanhaan 1980-luvun kirjahyllyyn ei uusi, 50-tuumainen, televisio mahdu, toteaa kierrätysmyyjä Paakkari.

Mikkelin Iskun myyntipäällikkö Pekka Hokkanen kertoo, että menneillä vuosikymmenillä huonekaluliikkeistä ostettiin kokonaisuuksia, mutta nykyisin hankitaan yksittäisiä huonekaluja.

ruokailuryhmä kierrätysliikkeessä
Mari Karjalainen / Yle

Tutut kohtaavat kierrätysmyymälässä

Mikkelin Ekotorin kierrätysmyyjä Markku Jääskeläinen on nähnyt huonekalujen trendimuutokset. Hän on myynyt huonekaluja eri liikkeissä vuodesta 1979 lähtien. Vanhat tutut huonekalut palaavat nyt kierrätysliikkeeseen.

– Tänään tuli vanhat kunnon Amanda-tuolit ja Kastanja-pöytä. Olen päässyt toiseen kertaan myymään näitä tuotteita, joita olen myynyt jo 1980- tai 1990-luvuilla, naurahtaa Jääskeläinen.

En tiedä ostaako niitä joku patologinen valehtelija

Arttu Paakkari

Konkarimyyjä Jääskeläinen haistaa pöydän petsatun pinnan jo kaukaa ja tietää kertoa huonekalujen tarkat mitat kuin selkäytimestä.

– Tämä ovaalinmuotoinen pöytä oli ensimmäisiä 1990-luvulla. Mitat 98 senttiä kertaa 153 senttiä plus jatkolevy 52 senttiä. Ei paha, Jääskeläinen heittää.

Jääskeläinen toteaa, että kokopuiset huonekalut kestävät aikaa ja sivelee samalla ruokailuryhmän tuolin tuttua pintaa.

– Safir-plyysikangasta, Jääskeläinen tunnistaa.

Neljä kertaa ostettu sohva

Nykyisin suositaan keveitä ja pienempiä huonekaluja. Poikkeuksen tekevät kodin lepopaikat. Sohviin, sänkyihin ja tuoleihin panostetaan, kertoo Mikkelin Iskun myyntipäällikkö Pekka Hokkanen. Myös Markku Jääskeläinen on huomannut, että "laiskanlinna" eli hyvä lepotuoli on ikuinen klassikko.

Ketterälle sohvalle on aina käyttöä. Arttu Paakkari kertoo, että yksi sohva on kiertänyt ainakin neljä kertaa Ekotorin kautta.

– Se oli kalliista huonekaluliikkeestä. Ollaan aina nyppästy sata euroa siitä, kun se on täällä käynyt, Paakkari kertoo.

Kierrätysliikkeen myyjiä ei ihmetytä enää mikään. Myynnissä voi olla uimaräpylöitä ja könninkelloja sekä kaikkea niiden väliltä. Paakkari kertoo, että jopa matkamuistot menevät kaupaksi.

– En tiedä ostaako niitä joku patologinen valehtelija, että tuollakin on tullut käytyä, arvuuttelee Arttu Paakkari nauraen.