Väitöskirjan homohistoria herää henkiin teatterissa – Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia täyttää katsomot

Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia on alunperin Tuula Juvosen väitöskirja. Sen pohjalta tehty samanniminen näytelmä on syksyn ajan vetänyt täysiä katsomoita tamperelaiseen Tukkateatteriin. Katsojia esitykseen on tullut bussilasteittain ympäri Suomen.

Kotimaa
Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia, kohtaus näytelmästä.
Kaisa Vuorinen / Tukkateatteri

On vuosi 1950. 16-vuotias Anna rakastuu ja haluaa viedä vihille kultaisen tyttönsä, jonka hymy valaisee koko maailman. Seuraa pitkä ja hyytävä hiljaisuus.

Tukkateatterin hittinäytelmän päähenkilö Anna elää aikana, jolloin homoseksuaalisuus on Suomessa rikos. Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia -näytelmä kertoo ihmisistä, jotka eivät mahdu Suomessa rakennettavaan kuvitelmaan yhtenäisestä kansasta.

Terhi Tuomisen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä perustuu Tuula Juvosen samannimiseen väitöskirjaan vuodelta 2002. Juvosen tutkimuksessa käydään läpi homoseksuaalisuutta koskevien käsitysten ja uskomusten rakentumista 1950- ja 60-lukujen Suomessa. Näytelmän aikajana ulottuu 1980-luvulle saakka.

"Sensaatiomainen homoseksualistijuttu"

Tuula Juvosen väitöskirjassa on analysoitu homoseksuaalisuutta koskevia puhetapoja populaarikulttuurissa, kuten skandaalilehdissä ja elokuvissa. Juvonen tutki myös näiden uskomusten siirtymistä ihmisten puheisiin ja elämänvalintoihin erityisesti Tampereella. Väitöskirja tarjoaa herkullisen aineiston näytelmälle.

Näytelmä on ennen kaikkea kunnianosoitus niille miehille ja naisille, jotka elivät 50- ja 60-lukujen läpi ja selvisivät siitä.

Terhi Tuominen

– Tuula Juvosen väitöskirja on koskettava, kiinnostava, hauska ja se on täynnä tarinoita monenlaisista ihmiskohtaloista, kertoo käsikirjoituksen tehnyt ohjaaja Terhi Tuominen.

– Näytelmän päähenkilöksi valitsin Annan, jonka tarina väitöskirjassa on vain yhden kappaleen mittainen. Tiesin, että hän oli tamperelainen tehtaantyttö, pumpulin likkoja ja asui Impilinnassa.

– Aloin kuvitella, millainen Annan tarina olisi voinut olla. Sodanjälkeistä elämää Tampereella sekä sen ajan elokuvia, teatteriesityksiä ja lehtijuttuja lähestytään näytelmässä nimenomaan Annan näkökulmasta, kuvailee Tuominen.

"Leviääkö ruotsalaistauti Suomessa?"

Juvosen tutkimuksen mukaan 1950 ja -60-lukujen aika oli hyvin erilaista seksuaalivähemmistöihin kuuluneille miehilleja naisille.

– Naisille ei oikein ollut julkisia tapaamispaikkoja. Naiset eivät voineet mennä yksin esimerkiksi ravintolaan, kertoo Terhi Tuominen.

Homoseksuaalisuus oli rikos ja ihmisiä myös tuomittiin.

Terhi Tuominen

– Miehet saattoivat tavata toisiaan puistoissa ja yleisissä vessoissa, mutta silti ilmassa leijui rangaistuksen pelko. Homoseksuaalisuus oli rikos ja ihmisiä myös tuomittiin.

Lehdistössä homoseksuaalisuus esitettiin miesten osalta sairaana ja rikollisena ominaisuutena. Naisten välisen homoseksualisuuden mahdollisuudesta tuon ajan lehdet Juvosen tutkimuksen mukaan vaikenivat.

– Lehtijutut homoseksualisuudesta olivat varoittelevia ja uhkaavia, tyyliin karmaiseva homoseksualistiskandaali. Mutta silti otsikot kertoivat, että tällainenkin asia on olemassa ja se saattoi olla ihan hyvä asia, toteaa Tuominen.

80-luvulla astuttiin varjosta valoon

Tukkateatterin näytelmässä liikutaan myös 1980-luvun vapautuvassa ilmapiirissä peilipallodiscoineen. Silloin yhdistysaktiivit järjestivät suurimmissa kaupungeissa tapaamisia. Varjoelämä sai jäädä, mutta tilalle tuli AIDS.

– Olen itse elänyt 80-luvun ja näkökulmani tuon ajan tapahtumiin on häpeämättömän nostalginen. Se oli hyvin yhteisöllistä aikaa.

– Näytelmä on ennen kaikkea kunnianosoitus niille miehille ja naisille, jotka elivät 50- ja 60-lukujen läpi ja selvisivät siitä. Ja tietenkin myös tuen osoitus niille rohkeille aktivisteille, jotka ovat taistelleet asenteiden ja lakien muuttamisen puolesta, sanoo ohjaaja Terhi Tuominen.

Näytelmä Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia, näyttelijät sateenkaarilipun takana
Tukkateatterin näytelmä tekee kunniaa aktivisteille.Kaisa Vuorinen / Tukkateatteri

Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia -näytelmä kantaesitettiin tamperelaisessa Tukkateatterissa lokakuussa. Sen jälkeen katsomot ovat täyttyneet ja väkeä on tullut bussilasteittain mm. Jyväskylästä, Turusta ja Helsingistä. Viimeiset näytökset on jo myyty loppuun.

Esitys valittiin Työväen näyttämöpäiville Mikkeliin, joten tammikuussa siitä nähtäneen muutama esitys Mikkelin lisäksi vielä Tampereellakin.