Lakritsia, lennokkihuoltoa, lohjenneita hampaita – mitä kaikkea tapahtuu ilmatorjuntaharjoituksen kulisseissa?

Lohtajan Vattajalla on käynnissä valtakunnallinen ilmatorjuntaleiri. Vaivatta ei yli tuhannen osallistujan kaksiviikkoista harjoitusta viedä läpi. Leirin huoltopäällikkö, majuri Olli-Pekka Aikio Karjalan prikaatista esitteli Ylelle harjoituksen kulisseja tuulisten hiekkadyynien takana.

Kotimaa
Ilmatorjuntapanssarivaunu laukaisee ammuksen ilmapuolustusharjoitusleirillä Lohtajan Vattajalla.
Juha Kemppainen / Yle

Maalilennokkihalli

Ilmatorjuntaleirillä yksi olennaisimmista asioista on se, että ilmassa on jotain alasammuttavaa. Suuntasimme oppaamme, majuri Aikion kanssa katsomaan maalilennokkien kokoonpanoa.

Insinööri Banshee-maalilennokkien keskellä kokoonpanoparakissa Lohtajan ilmatorjuntaharjoituksessa.
Insinööri Mika Knuutila Wankel-moottoristen Banshee-maalilennokkien keskellä. Juha Kemppainen / Yle

Lennokkien kokoonpanosta huolehtii insinööri Mika Knuutila. MALE(maalilennokki)-pajassa muutaman miehen joukko valmistelee Banshee-maalilennokkeja it-tykkien ja ohjusten ruoaksi. Koneet varustetaan tilauksen mukaan erikoisvarusteilla, esimerkiksi soihduilla, savupanoksilla tai kuumalla kärjellä.

MALE-pajan miehet varustavat lennokin tarvittavilla rensseleillä reilussa tunnissa. Varustuksesta riippuen tällainen lennokki maksaa 30 000–70 000 euroa.

– Tämä Banshee on kauko-ohjattava autopilottiversio eli lennättäjän ei tarvitse nähdä konetta. Se soveltuu mille tahansa asejärjestelmälle, kertoo Mika Knuutila.

Erikoinen yksityiskohta on lennokin rungon sisällä oleva taiteltu ja pop-niiteillä liitetty peltipala, joka saa pienen lennokin näyttämään tutkassa kokoaan isommalta – todelliselta hävittäjältä.

Alasammutuista lennokeista käyttökelpoiset osat kierrätetään varaosiksi.

Leirisairaala

Matkamme jatkuu kohti rakennusta, joka toimii leirin sairaalana. Seinän punainen risti loistaa kauas hiekkaharjujen ja kitukasvuisten mäntyjen keskeltä. Löydämme sotilaslääkäri Pentti Meren työhuoneestaan. Päivystäjänä hänellä toimii lääkintämies Ville Tolonen.

Lohtajan ilmatorjuntaleirin lääkäri juttelee varusmiehen kanssa huoneessaan.
Sotilaslääkäri Pentti Meri työhuoneessaan lääkintämies Ville Tolosen kanssa. Juha Kemppainen / Yle

Leirisairaalan kokoonpanossa on kolme ihmistä: lääkäri, kenttäsairaanhoitaja ja sairaanhoitaja.

Sairaalassa voidaan muun muassa mitata potilaan sydänkäyrä sekä tulehdusarvot. Vaativammat tapaukset lähetetään Kokkolaan jatkotutkimuksiin.

– Kun varusmies tulee vastaanotolle, pitää olla varsinaisia ennustajan lahjoja. Jos tauti kestää vain pari päivää, voi varusmies jatkaa leirillä, kertoo sotilaslääkäri Meri.

Kenttäsairaalassa on vain rajallisesti vuodepaikkoja ja epidemian eteen tullessa varusmiehiä lähetetään omiin joukko-osastoihin. Ei-toivotut epidemiat ovat hankalia.

Täällä Lohtajalla kostea rannikkoilmasto voi yllättää sisämaan asujan.

sotilaslääkäri Pentti Meri

Metsässä möyrimisen tulokset näkyvät diagnooseina, joihin siviilipuolella törmää harvemmin.

– Viiltohaavat, venähdykset ja nyrjähdykset, roskat silmissä, hiertymät sekä hammasiskemät, eli ase voi lyödä hampaisiin, luettelee Meri.

Sisämaan taistelijoille myös saapuminen meren äärelle voi tuottaa odottamattomia ongelmia.

– Täällä Lohtajalla kostea rannikkoilmasto ehkä pääsee yllättämään sisämaan asujan.

Elintarvikkeiden täydennyspaikka

Leirisairaalasta vaihdamme maisemaa toiseen rakennukseen. Ovella meitä vastassa on ravitsemustyönjohtaja Elsa Leinonen reippaiden apureidensa kanssa. Nousemme sisälle rakennukseen, joka kantaa nimeä ETP eli elintarvikkeiden täydennyspaikka.

Elsa Leinonen joukkoineen huolehtii valtakunnallisen ilmatorjuntaleirin ruokahuollosta.
Ravitsemustyönjohtaja Elsa Leinonen elintarvikkeiden täydennyspaikalla.Juha Kemppainen / Yle

– Täältä varusmiehille jaetaan pesuaineet, kuivatuotteet, mausteet, leivät, lihat ja kylmätavarat, aloittaa hymyilevä Elsa.

Ruokahuolto varmistaa, että leiriläisten 3300 kalorin vuorokausiannos täyttyy. Ajat muuttuvat ja ruokahuoltokin kehittyy koko ajan. Entisten saapumiserien kenttäruokailun klassikot loistavat tätä nykyä poissaolollaan.

– Enää ei ole mitään nötköttiä ja kuivaperunaa, Elsa sanoo.

Leirillä ruoan raaka-aineet suoraviivaistetaan, jotta mahdollisimman moni voisi syödä samaa ruokaa. Esimerkiksi uskontokysymys ratkaistaan jättämällä possu pois. Lisäksi kaikki ruoka on laktoositonta ja gluteenitonta.

Enää ei ole nötköttiä ja kuivaperunaa.

ravitsemustyönjohtaja Elsa Leinonen.

Logistiikan hallinta on kaiken a ja o. Saavuttaessa leirille kaikki varastot ovat tyhjänä ja varastojen kapasiteetti on rajallinen. Vattajalle täydennystä toimitetaan joka toinen päivä. Yksi hätätilauskin on pitänyt tehdä: tilattiin lisää gluteenittomia ruokatarvikkeita.

Elsa poikineen huolehtii myös, että varusmiehillä on pakkipussit sekä desinfioivat käsipyyhkeet. Näillä pyritään estämään varusmiehen vemppa, eli VMTL, eli lääkärin määräämä vapautus marssi-, taistelu-, ja liikuntakoulutuksesta.

Tehdessämme lähtöä, Elsa kaivaa meille lakritsipatukat. Tuntikausia hyytävässä tuulessa viettämämme tv-kuvaussession jälkeen makea lahja maistuu vähintäänkin yhtä hyvälle kuin "suol´silakka" Tuntemattomassa sotilaassa.

Ajoneuvohuolto

Kaarramme Puolustusvoimien mattavihreällä pakettiautolla seuraavaksi maastoutetun teltan eteen. Täältä lähtee tarvittaessa huoltopartio korjaamaan syystä tai toisesta teknistä apua tarvitsevia ajoneuvoja.

Varusmies vartiossa ajoneuvohuoltoteltan edessä Lohtajan Vattajalla.
Täydennys- ja kuljetusjoukkueen varajohtaja Petteri Tyni vartioimassa asemapaikkaansa korjauspartion lähdettyä vaihtamaan maastokuorma-auton rikkoutunutta polttoaineletkua.Juha Kemppainen / Yle

Naamiokankaan takana seisoo täydennys- ja kuljetusjoukkueesta alikersantti Petteri Tyni. Hän on jäänyt vartioimaan teltassa olevia varaosia, sillä välin, kun partio on maastossa korjaamassa maastokuorma-auton polttoaineletkua.

Arkisimmat viat ovat ajovalojen polttimoiden vaihtamista, rengasrikkoja ja normaalia huoltoa. Etenkin renkaat ovat näissä olosuhteissa kovaa kulutustavaraa sillä vararenkaita on leiriä varten otettu mukaan kokonainen kontillinen.

Nyt yhdessä ajoneuvossa on huomattu, että iskunvaimentimen yläpään kiinnike on rikki. Tämä vika on jo leiriolosuhteisiin nähden niin spesifi, että varaosa on tilattu siviilipuolen sopimuskumppanilta.

– Kaikkea ei ole leirillä valmiina, sitten tilataan, sanoo vartiossa seisova alikersantti Tyni.

Tyni saa ilmoituksen, että rikkinäinen letku on maastokuorma-autosta korjattu ja partio on matkalla takaisin huoltoalueelle.

Harjoituskertomus

Sodankylästä maailmalle lähtenyt Majuri Olli-Pekka Aikio toimii Lohtajan ilmapuolustusleirin huoltopäällikkönä. Aikio hyppäsi suunnittelukelkkaan heinäkuussa. Vattajalla Aikio on vieraillut kerran, kaksitoista vuotta sitten. Mieleenpainuvin muisto tuolta ajalta on hyytävä tuuli. Se tervehti tulijaa tälläkin kertaa.

Lohtajan ilmatorjuntaharjoituksen 2/15 huoltopäällikkö, Majuri Aikio Karjalan prikaatista.
Leirin huoltopäällikkö, majuri Olli-Pekka Aikio Pohjois-Karjalan prikaatista.Juha Kemppainen / Yle

Ilmapuolustusleirin valmistelu alkaa soitolla edellisen ampumaleirin järjestäneelle huoltopäällikölle. Tiedonsiirron avulla hahmottuvat leirin iso kuva ja sen erityistarpeet.

– Kun itsekin olen täällä ensimmäistä kertaa huoltopäällikkönä niin hyvä oli soittaa edelliselle huoltopäällikölle ja lukea edellisten harjoitusten harjoituskertomukset.

Harjoituskertomus on huoltopäällikön tärkein työkalu, jonka pohjalta lähes kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan osataan varautua. Kertomus on raportti kaikesta leirillä tapahtuneesta.

Harjoituskertomus koostuu päiväkohtaisista Aikion muistiinpanoista. Lisäksi leirin lopussa järjestetään kaikkien osapuolten palautetilaisuus joista Aikio koostaa kolmen viikon sisällä leirin päättymisestä raportin seuraavien Lohtajan harjoitusten huoltopäälliköille.

Näin viestikapula siirtyy palvelemaan seuraavien leirien osallistujia.

Nyt kun tultiin tänne moottorimarssilla niin ajoneuvorikkoja ja eksymisiä reitiltä sattui.

Huoltopäällikkö Olli-Pekka Aikio

– Täällä ei mitään hirveän yllättävää pitäisi sattua, mutta suunnittelematonta voi sattua. Nyt kun tultiin tänne moottorimarssilla niin ajoneuvorikkoja ja eksymisiä reitiltä sattui.

Teknisten asejärjestelmien vaativaa huoltoa ja osaamista tekevä henkilöstö päivystää etänä Riihimäellä ympärivuorokautisesti ja tarttuu ongelmiin tarvittaessa.

Muista leirin rutiineista huoltopäällikkö Aikio nostaa esiin mahdollisten räjähtämättömien ammustarvikkeiden raivaamisen pois ampuma-alueelta.

Kierroksemme päättyessä Aikio kiteyttää vielä, että huoltopäällikönkin tehtävässä pätee vanha totuus: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Jos puhelin ei soi, on se paras palaute hyvin tehdystä työstä.

Mäntymetsän takaa kuuluu, kun Stinger-ohjus suhahtaa taivaalle Lahdenkroopin rannalta ja pian maalilennokin ääni vaimenee. Harjoitukset sujuvat suunnitellusti ja Aikion ajatukset ovat tiukasti jo tulevaisuudessa.

– Kun leiri alkaa, minä keskityn jo leirin purkamiseen.