Kuiskauksesta jyrähdykseen. Tehosteet haastavat elokuvissa katsojan korvat

Pimeä elokuvasali ja ympärillä tehosteiden räiske. Fiilistä riittää mutta korvat ovat kovilla. Ovatko nykyleffat entistä äänekkäämpiä?

Kotimaa
Finnkinon Star-elokuvateatteri Kuopiossa.
YLE / Timo Heikura

Uusin Bond ja tuorein Nälkäpeli vetävät tällä hetkellä yleisöä elokuvateattereihin kautta maan. Molemmat ovat seikkailua ja toimintaa, mikä kuuluu myös äänimaailmassa. Toimintaelokuvissa hetkelliset äänipiikit nousevat helposti yli sadan desibelin. Tehostehuiput ovat sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymissä rajoissa, kunhan pysyvät lyhyinä.

– Elokuvateatterissa noudatetaan asumisterveysasetusta, joka määrittää 4 tunnin keskiäänitasolle 100 desibeliä. Hetkellinen melutaso saa nousta 115 desibeliin ja impulssimainen melu, esimerkiksi räjähdys- ja kolahdustehosteet, 140 desibeliin, kertoo neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suuri vaihteluväli haaste korvalle

Elokuvien äänimaailman suuri vaihtelevuus on korvalle haaste. Valkokankaalla voidaan siirtyä hetkessä hiirenhiljaisesta kuiskauksesta valtavaan jyrähdykseen. Ääni on tärkeä elementti, joka tukee tarinan kerrontaa ja antaa elämyksiä. Elokuvien tuotantoyhtiöt antavat omat suosituksensa millä voimakkuudella ääniraita pitäisi ajaa.

– Sitä pyritään kunnioittamaan, mutta jos jostakin syystä elokuva on liian kovaääninen, laskemme tasoja, mutta emme koskaan nosta, kertoo kehityspäällikkö Janne Uusikölli Finnkinosta.

Jos tietää olevansa herkkä äänille, voi aivan hyvin ottaa mukaan elokuviin korvatulpat.

Kehityspäällikkö Janne Uusikölli Finnkino

Uusiköllin mielestä tuotantoyhtiöt eivät ole tehneet elokuvistaan meluisampia, mutta aina silloin tällöin markkinoille tulee elokuva, jonka tekijät ovat halunneet sanoa asiansa kovaa. Yksi tällainen oli toimintaelokuva Interstellar, jonka äänen tasoja Finnkinon teattereissa laskettiin heti ensimmäisellä esityskerralla.

Korvatulpat tai kuulosuojaimet mukaan

Kuulovauriota ei Uusiköllin mukaan elokuvateattereissa tule, mutta herkimmät voivat kokea äänet liian koviksi.

– Jos tietää olevansa herkkä äänille, voi aivan hyvin ottaa mukaan elokuviin korvatulpat, kehityspäällikkö neuvoo.

Samoilla linjoilla on meluasiantuntija, A-Insinöörit Suunnittelun Jaana Jokitulppo. Hän kehottaa varaamaan lasten elokuviin pikkuväelle kuulosuojaimet kaiken varalta. Asumisterveysasetuksen melurajat ovat samat niin lasten kuin aikuisten elokuville. Jokitulpon mukaan elokuvateattereiden äänentasot ovat tyypillisesti 30 – 90 desibeliä.

Vartissa voi saada 8 tunnin melualtistuksen

Työsuojelupuolella kuulovaurion alempi toiminta-arvo on 80 desibeliä, jonka ylittyessä yöntekijällä on oikeus käyttää kuulosuojaimia. Yli 85 desibelin työmelussa kuulosuojaimia on pidettävä, halusi tai ei.

Ihminen voi hankkia 15 minuutin aikana saman meluannoksen, jos olisi ollut 8 tuntia 85 desibelissä.

Meluasiantuntija Jaana Jokitulppo

– On olemassa 85 desibelin sääntö, jonka mukaan + 3 desibeliä puolittaa turvallisen oleskeluajan. 85 desibelissä voi turvallisesti olla 8 tuntia, 88 desibelissä 4 tuntia, 91 desibelissä 2 tuntia... Tätä matematiikkaa jatkaen päädytään siihen, että ihminen altistuessaan 100 dB:lle 15 minuutin ajan vastaa samaa meluannosta, kuin jos hän olisi ollut 8 tuntia 85 desibelissä, laskeskelee meluasiantuntija Jaana Jokitulppo.

Elokuvateattereiden äänisuositusten noudattamisen valvominen kuuluu kunnallisille ympäristöterveysviranomaisille. Finnkinon kehityspäällikkö Janne Uusiköllin mukaan asiaa valvotaan myös itse:

– Henkilökunta istuu välillä katsomossa kuuntelemassa, välillä mitataan desibeliarvoja. Melutasoon vaikuttaa myös teatterin äänentoistolaitteet ja salin koko. Ei meillä ole mitään tarvetta ylittää raja-arvoja. Äänen kokeminen vaan on niin subjektiivinen asia.

Juttua muokattu: Jaana Jokitulpon titteliä tarkennettu.