Kun kunta haluaa murtaa kylän

Tammelan kouluverkkoselvitys viilsi letkulaisten sydämiin syvän haavan. Letkun kylä Tammelassa vastustaa rankasti kunnan suunnitelmia lakkauttaa kyläkoulu. Letkulaiset sanovat, että kunta toimii lastensuojelulain vastaisesti: lasten oikeuksia ja perusterveyttä ei saa murentaa rahtaamalla näitä muualle kouluun ja venyttämällä koulupäiviä.

Letku, Tammela
Ihmisiä Letkun Puodilla
Eeva Hannula / Yle

Tammelan Letkun kylä sijaitsee aivan suuren maaseutupitäjän eteläosassa. Kun sieltä lähtee kirkonkylään, täytyy aina kiertää suuri Pyhäjärvi.

Letkulaiset ovatkin tottuneet matkustamiseen: sitä on jokainen joutunut tekemään yläasteikäisenä kyllästymiseen saakka. Kun Letkulta lähtee aamuvarhaisella yläasteelle kouluun, kerää taksi ensin letkulaiset lapset 2-tien risteykseen. Siellä he nousevat linja-autoon, menevät 2-tietä pitkin Loukun risteykseen, taivaltavat bussissa Liesjärven lävitse pitkin kiemuraisia maanteitä Portaaseen ja sieltä vielä Tammelan kirkolle.

Letkulla on totuttu siihen, että asiat tehdään itse, mietitään itse ja tehdään itse. Letku on kehittänyt itse kyläkouluaan, jotta siellä lapsilla olisi hyvä olla. Jotta lapsia olisi varmasti kylliksi kyläkouluun, on Letku jo kauan markkinoinut aktiivisesti omakotitontteja, myynyt niitä, ja saanut mukavasti uusia lapsiperheitä kylälle. Omin voimin järjestetään rock-tapahtumia ja teatteria ja osuuskuntakin kyläkauppaa varten.

Viha mustaa arkea

Letkulaiset ovat olleet ahkeria, iloisia ja onnellisia omalla kylällään, tottuneet tekemään ja taistelemaan, mutta tällä hetkellä he ovat harvinaisen vihaisia. He suuttuivat, kun Tammelan kunta teki kouluverkkoselvityksen (siirryt toiseen palveluun), jossa suunnitellaan Letkun koulun lakkauttamista. Ajatuksena on laittaa pienetkin letkulaiset lapset koulubusseihin ja viedä heidät Riihivalkaman kouluun.

Letkulaiset vaativat nyt, että ihmisten tässä yhteiskunnassa täytyisi huolehtia lasten hyvinvoinnista, ei vähiten päättäjien. He kysyvät, miksi toimiva koulu pitää hävittää. Kaikkein eniten harmittaa, ettei letkulaisia ole kuultu, sanoo Letkun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Marko Hätönen.

– Meitä ei ole lainkaan kuultu ja päätökset tehdään aivan toisaalla. Kukaan ei ole ottanut mitään kantaa siihen, mitkä ovat meidän vahvuutemme, olemassa olevat puitteemme. Kunnantalolla virkamiehet tekevät virkamiesmäisiä päätöksiä vaivautumatta paikan päälle, meidän pariimme, sanoo Hätönen.

– Kylät tietävät, mitä kylät tarvitsevat, jos kyliä vain oltaisiin valmiiita kuuntelemaan. Emme me halua mitään erityiskohtelua, mutta tasapuolista kohtelua kaikkien kuntalaisten kanssa kyllä, sanoo Asko Koivu.

Päättäjät unohtaneet, että kylät ovat Tammelan voima

Hätönen on huolissaan kylien unohtamisesta.

– Meidän "metropoli" on nyt unohtanut sen, että Tammelan kunta muodostuu useista aktiivisista, vireistä kylistä. Nykyinen politiikka tarkoittaa sitä, että aktiivisia kyliä ryhdytään ajamaan alas. Tämä ei pitkässä juoksussa kyllä kanna kunnalle hedelmää. Lähihistoriakin kertoo, että täällä ollaan onnistuttu lopettamaan paljon kyläkouluja, mutta samaan aikaan päättäjät ihmettelevät, miksi lapsiperheet lähtevät kunnasta.

Jos Tammelasta nyt viisi kyläkoulua lakkautetaan, niin tuskin muuttoliike ainakaan positiivisemmaksi muuttuu, Hätönen sanoo.

Jos kylältä loppuu koulu, niin sitten täältä loppuu seuraavaksi mahdollisesti Puoti ja tämä kylä hiljenee.

Paula Moisander

– Tylsää sanoakin, mutta Tammelan keskustassa, "metropolissa", on hetken kuluttua yksi koulu, vanha kirkko ja iso hautausmaa. Myy sitä sitten lapsiperheille tai paluumuuttajille, sanoo Hätönen.

– Kaikkein eniten hämmästyttää se, että nyt laadittu kouluverkkosuunnitelma ei perustu tosiasioihin eikä sovittuihin käytäntöihin. Sitä paitsi meillä Letkulla markkinoidaan tontteja ja ollaan hyvissä asemissa, sanoo Eija Laine.

– Minua pelottaa se, että jos kylältä loppuu koulu, niin sitten täältä loppuu seuraavaksi mahdollisesti Puoti ja tämä kylä hiljenee. Tämä on nyt todella virkeä, meillä on maalaripiiriä, muskaria, kesäteatteria, valtavasti toimintaa, sanoo juuri eläkkeelle jäänyt Paula Moisander.

Miksei kukaan puhu lasten hyvinvoinnista?

Letkulaiset myös kysyvät yhteen ääneen, mikä on tämä yhteiskunta, joka ei halua puolustaa lasten hyvinvointia. He pelkäävät ajatellakin, että joutuvat laittamaan lapsensa aamulla aamuseitsemän jälkeen odottamaan koulubussia ja seuraamaan illalla, miten umpiväsynyt pieni tai nuori ei jaksa pitkän päivän jälkeen muuta kuin nuokkua.

Lasten lapsuutta ja turvallisuutta ei saa raastaa liian aikaisin. Tämä pitäisi päättäjien muistaa aina.

Marko Hätönen

– Ennen kuin me kolme vuotta sitten Letkulle muutimme, niin meidän lapsemme oli 600 oppilaan koulussa. Me halusimme maalle ja pieneen kouluympäristöön. Se oli meidän perheelle tärkeä ja suuri asia, ja siksi Letkulle muutimme. Nyt tuntuu hirvittävän julmalta, että pieni, turvallinen ympäristö viedään lapsilta pois. Kylällä on lyhyet koulumatkat ja nyt lähdetään sitten linja-autolla kulkemaan pikateitä pitkin. Kyllä se julmaa on, sanoo Minna Touru.

– Kolmen lapsen isänä voin sanoa, että välillä tuntuu, että olemme jääneet loukkuun tänne. Me olemme rakentaneet tänne omakotitalon. Millä me pääsemme siitä eroon, kun koulu lähtee, sanoo Marko Hätönen.

Lasten hyvinvointia tässä ei ole huomioitu ollenkaan, suomii Hätönen.

– Kouluja on Suomessa lakkautettu, ja on kokemuksia siitä, mitä siitä seuraa. Me tiedämme, että lapset voivat entistä huonommin, istuvat entistä enemmän koulutakseissa, koulubusseissa.

– Nyt, kun yritämme säilyttää kyläkoulun, haluamme vedota tähän: Miettikää, mikä on lasten hyväksi! Antakaa lapsille mahdollisimman turvallinen ja hyvä alku tulevaisuuteen! Lasten lapsuutta ja turvallisuutta ei saa raastaa liian aikaisin. Tämä pitäisi päättäjien muistaa aina. Ei kaikkea voi mitata rahalla.

– Letkulaiset ovat kyllä sen verran valveutunutta kansaa, että tiedämme, että taloudellinen tilanne on huono. Me olemme valmiita säästämään, mutta emme me tulevaisuudesta tai omista lapsistamme säästä, sanoo Marko Hätönen.