Naurujoogassa tekonauru muuttuu röhönauruksi

Kukapa ei muistaisi lapsuuden naurukohtauksia, jotka saivat vatsan kouristelemaan? Veden silmiin nostattavia kikattamisia voi aikuisena hakea naurujoogasta, jossa oma nauru houkutellaan esiin tekonaurun kautta.

Kotimaa
Nuori nainen katsoo kameraan ja nauraa niin, että hampaat näkyvät.
Ryhmässä nauru irtoaa helposti, kun kuulee toisten nauravan. Kohta sitä nauraa jo mukana.Comstock

Naurujoogan harrastajien mukaan nauruun ei tarvita erityistä syytä. Nauramisen voi aloittaa tekonaurulla ja samalla huijata elimistöä nauramaan.

– Naurujoogassa lähdetään hakemaan sitä omaa naurua tekonaurun kautta ja siihen yhdistetään erilaisia liikkeitä. Se voi olla vaikka vessanpesu. Nauretaan ja tehdään vessanpesuliikkeitä ja aina se käy niin, että sitten kuitenkin siinä ryhmässä se tekonauru muuttuu jossain vaiheessa oikeaksi nauruksi, tietää naurujoogaa opettava Sirpa Soininen.

Teeskentele ilo esiin

Sirpa Soininen siteeraa naurujoogan kehittäjää, intialaista lääkäriä Madan Katariaa (siirryt toiseen palveluun), joka sanoo, että ”fake it, fake it, untill you make it” eli teeskentele, teeskentele, kunnes onnistut.

Fake it, fake it, untill you make it

Madan Kataria

Naurujoogaohjaaja Sirpa Soinisenkaan ei tarvitse istua autossa parkkipaikalla ennen kurssin alkua katsomassa hysteerisesti kissavideoita, että pääsisi oikeaan tunnelmaan.

– Ei tarvitse. Se on kumma, että nauru aina tarttuu. Jos ryhmässä on vaikka kaksikymmentä henkilöä, niin siellä on kaksikymmentä erilaista naurua.

Toisen nauramisesta ei naurujoogassa tarvitse ottaa vastuuta

Naurujoogaohjaaja Sirpa Soininen (siirryt toiseen palveluun) tietää, että naurujoogatunnille osallistuminen saattaa epäilyttää ja pelottaakin ihmisiä. Väki luulee, että naurujoogassa vaaditaan erityistä notkeutta tai pitää osata kymmeniä vitsejä.

– Tässä ei tarvitse taipua muuta kuin kippuraan naurusta. Ei tarvitse miettiä sitä vitsiä, jonka pikkujouluissa kuuli joskus seitsemän vuotta sitten. Naurujoogassa ei tarvitse ottaa vastuuta toisen naurattamisesta, vakuuttaa Soininen.

Naurujooga tuntuu vatsalihaksissa

Useasti Soiniselta tilataan naurujoogakursseja myös esimerkiksi työyhteisöjen tyky-päiviin. Porukassa saattaa silloin olla myös ihmisiä, joita ajatus tekonaurusta ei yhtään innosta.

Mitäs jos minua ei naurata?

– Joskus ryhmissä on joku tullut pelokkaastikin kysymään, että mitäs jos minua ei naurata? Se on ihan oikeutettu kysymys. Aluksi voi ihan hyvin istua vaikka reunamilla, kuunnella ja katsella. On käynyt niinkin, että osallistujat ovat vasta puolivälissä tuntia alkaneet nauramaan.

Ensin naurujoogatunnilla ihmisistä houkutellaan esiin leikkimielinen vaihde, sitten treenataan naurujoogaharjoituksia ja lopuksi ryhmä rentoutetaan. Naurujoogatunti tuntuu kehossa.

– Vaikka siinä ei jumpata eikä se ole mitään aerobicia, niin lämmin siinä tulee. Se on kuitenkin ihan vatsalihasjumppaa, toteaa Soininen.

Naura rohkeasti itseksesi

Soininen opastaa naureskelemaan rohkeasti vaikka linja-autoa odotellessa tai kadulla kävellessä. Myös ilman nauruseuraa. Jos itsekseen nauraminen ujostuttaa, voi avuksi ottaa vaikka puhelimen ja nauraa ääneen kuvitteelliselle puhelukumppanille.

– Pitää vain toivoa, että puhelin ei sitten oikeasti ala soida siinä kikattelun aikana.

Sirpa Soininen uskoo, että synkeänä syksynä ja murheellisten uutisten tulvassa nauraminen ja ilo ovat entistä tärkeämpiä.

– Ei anneta näille syksyn pahoille tapahtumille periksi. Ihmiset tarvitsevat tässä pimeässä syksyssä ja maailmantilanteessa enemmän naurua.

Nauraminen vaikuttaa ihmisen fysiikkaan

Nauramisen fysiologisten vaikutusten sanotaan olevan moninaisia. (siirryt toiseen palveluun)Nauramisen kehoon vapauttavan endorfiinin tiedetään lievittävän kipua. Vaikka nauru ei korvaakaan tavanomaisia hoitomuotoja, se synnyttää hyvänolontunteita, jolloin potilas ei tunne oloaan niin sairaaksi kuin ilman naurua tuntisi.Useissa tutkimuksissa mainitaan naurun vaimentavan stressiä. (siirryt toiseen palveluun)

Naurujoogaohjaaja Sirpa Soininen ohjaa toimittaja Kati Turtolaa naurujoogaharjoituksessa.
Naurujoogaohjaaja Sirpa Soininen (oik.) kannustaa toimittajaa tekemään naurujoogaharjoituksia. Tiina Kokko / Yle

Eri lihasryhmät osallistuvat naurun tuottamiseen ja naurua verrataan myös sisäiseen hölkkään. Esimerkiksi sydänlihasta nauru liikuttaa tehokkaasti. Nauru virkistää verenkiertoa ja edistää ruoansulatusta. Ilman haukkomisen myötä se myös hapettaa varsin tehokkaasti verta. Syvä mahanauru rentouttaa lihaksia.

Sirpa Soininen uskoo vakaasti naurun hyvää tekeviin vaikutuksiin.

– Huoneessani on sellainen taulu, jossa lukee ”Kun nauroin itseni kipeäksi, huomasin tulleeni terveemmäksi”. Tämä on mun mottoni. 1700-luvulla eräs englantilainen kirjailija kirjoitti sellaisen kirjan kuin ”Sulje suusi”. Siinä hän väitti, että nauraminen vahingoittaa hampaita. Hammaslääkärini ei ainakaan vielä ole kieltänyt minua nauramasta, virnistää Sirpa Soininen.