Lahtelaisuuden lyhyt oppimäärä koottiin sanakirjaksi

Opus nimeää esimerkiksi merkittävimmät paikallisbändit, tärkeimmät biletyspaikat ja kaupungin tunnetuimman sontakuskin. Lähteeksi kelpasivat puhelinluettelot ja matkaoppaat.

ilmiöt
Hannu Kivilä ja Lahtelaisen sanakirja.
Mikko Tuomikoski / Yle

Mitkä ovat olleet lahtelaisen nuorison tärkeitä kokoontumispaikkoja? Mitkä ovat merkittävimmät lahtelaisbändit? Kuka oli ylivoimaisesti tunnetuin lahtelainen sontakuski? Vastaukset näihin ja moneen muuhun kysymykseen löytyy vastavalmistuneesta Lahtelaisen sanakirjasta.

– Sieltä löytyy kaikkea mielenkiintoista lahtelaisista paikoista, ihmisistä, yrityksistä, ilmiöistä ja vaikka mistä muusta, sanoo Hannu Kivilä, sanakirjan tekijä.

Kivilä ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa asialla, vaan hän on aiemminkin laatinut Lahti-aiheisia teoksia. Hän on tehnyt esimerkiksi lukukirjan, joka perehdytti lahtelaiseen kaupunkiympäristöön.

Lahtelaisen sanakirja on omanlaisensa hakuteos, joka on tehty pilke silmäkulmassa. Mukana on historiallisesti tärkeiden maamerkkien lisäksi muun muassa lahtelaisille tärkeitä baareja ja nakkikioskeja, kuten nyt jo katukuvasta kadonnut Loviisankadun grillikioski eli Lovarin nakkari.

Kirjan tarkoitus on esitellä sitä Lahtea, joka ei näy virallisissa historiikeissa. Niinpä kirjasta selviää esimerkiksi se, mitä putimies teki ja mikä oli Mireki.

Lähteenä vanhat puhelinluettelot

Lahden historiaan perehtyvä törmää melkoiseen runsaudensarveen, sillä pelkästään erilaisia kaupungin historiaa käsitteleviä kirjoja on paljon. Kivilä teki suururakan jo lähdemateriaaliin tutustuessaan.

– Luin kymmeniä Lahden historiaa käsitteleviä teoksia ja niiden lisäksi muita Lahdesta kertovia ja Lahteen liittyviä kirjoja, sanoo Kivilä.

Muita lähteitä ovat eri lehtiartikkelit, matkaoppaat, osoitekirjat ja jopa vanhat puhelinluettelot.

Kyse on sanakirjasta, eikä tietosanakirjasta.

Hannu Kivilä

Vaikka moni Lahtelaisen sanakirjan hakusana vie vuosikymmenten tai vuosisatojen taakse, oli netistä paljon apua. Ongelmaksi muodostui se, että alusta pitäen piti rajata mitä ottaa mukaan ja mitä jättää pois.

– Kyse on sanakirjasta, eikä tietosanakirjasta. Olen esipuheessa yrittänyt valottaa sitä, miltä pohjalta valitsin kirjaan päätyneet hakusanat. Yritin olla sikäli puolueeton, että en halunnut antaa oman elämänpiirini vaikuttaa valintoihin. Tästä syystä ajattelin, että vuosikymmeniä vanhat asiat ovat yhtä tärkeitä, kuin tämän päivän jutut.

Malski, Jarttu ja Mosse – sanakirjaan pääsi, jos oli lempinimi

Sanakirjaa kirjoittaessaan Kivilä päätti valita mukaan juuri sellaisia asioita ja tietoja, jotka ovat nimenomaan Lahdelle tyypillisiä.

– Tämä oli välillä todella hankalaa, esimerkiksi siinä vaiheessa, kun piti päättää, ketkä henkilöt mainitaan kirjassa. Se ei riittänyt, että on tunnettu, vaan tänne valituilla henkilöillä piti vielä olla yleisesti tunnettu lempinimi, kuten Litti-Litmasella tai Jepulis-Benjamilla.

Sanakirja vilisee lahtelaisille tuttuja nimiä, kuten Jarttu, Mosse, Sokea-Otto, Beibi Rantanen tai Milli-Ville.

Kirjaan päätyneiden yritysten valinta oli niin ikään vaikeaa.

Vuosikymmeniä vanhat asiat ovat yhtä tärkeitä, kuin tämän päivän jutut.

Hannu Kivilä

– Näistä valinnoista voi moni olla eri mieltä, mutta valitsin mukaan sellaisia yrityksiä, jotka olivat jotenkin perilahtelaisia ja joilla oli esimerkiksi erikoinen toimiala. Mallasjuoma eli Malski oli tietysti itsestäänselvä valinta. Stanleyn kellotehdas onkin sitten jo sellainen yritys, jota moni ei välttämättä muista.

Brian-klubilta Kopin aulaan

Hyvä esimerkki monelle lahtelaiselle tärkeistä asioista, jotka eivät koskaan päädy virallisiin historiankirjoihin ovat lahtelaisen nuorison kokoontumispaikat.

– Tämän päivän nuorilla ei ehkä ole aavistustakaan siitä, mikä oli Brian-klubi ja missä se sijaitsi, mutta 60-luvun nuorille se oli tärkeä paikka.

Kivilä viittaa Lahden Kariniemen laella sijainneeseen ravintolaan, jossa toiminut nuorisoklubi sai nimen isäntänsä, Beatles-manageri Brian Epsteinin mukaan nimetyltä nuorukaiselta.

– Myös Kopin aula voi olla tämän päivän nuorelle melkoinen mysteeri, koska se sai nimensä pankkikonttorin mukaan. Sen nimistä pankkiakaan ei ole ollut olemassa enää vuosikausiin, mutta se oli 1970-luvulla tärkeä nuorison kohtaamispaikka.

Myös nuorten omat ravintolat ja discot takavuosilta, kuten esimerkiksi Nuutti, Galaxy, Rautakamari ja Catacombi, mainitaan kirjassa.