Korpilakko, italialainen lakko, toimintapäivä – selvitä termit lakko–suomi-sanakirjasta

Mitä tarkoittavat esimerkiksi työsulku, lakonmurtaja tai laiton lakko? Keräsimme lakkoon ja lakkoiluun liittyviä sanoja ja niiden selityksiä.

Kotimaa
Teknologiateollisuuden lakkovahteja päivystystehtävissä 1. marraskuuta.
Lakkovahteja päivystystehtävissä. (Arkistokuva)Yle

Postin lakko vaikuttaa arkeen lähipäivät. Lakkojen ja työsulkujen aikaan osapuolet ovat usein hyvin tarkkoja siitä, mitä termejä esimerkiksi media työtaistelutoimista käyttää. Keräsimme yhteen lakkoiluun liittyviä termejä ja niiden selityksiä.

Erilaisia työtaisteluita

Lakko: Työntekijät sopivat yhdessä jäävänsä pois töistä. Lakko on keino, jolla painostetaan työnantajaa.

Laiton lakko: Lakko on laiton, kun työehtoihin kohdistetaan työtaistelutoimia silloin kun työehtosopimus on voimassa. Lakko on laiton myös, jos se on työehtolain vastainen.

Työnseisaus: Työnseisauksella tarkoitetaan työtaistelutoimenpidettä, jonka aikana työ periaatteessa seisahtuu. Todellista työn pysähtymistä työnseisaus ei kuitenkaan välttämättä edellytä.

Työtaistelu: Yleisnimitys painostuskeinolle, jota työntekijät tai työnantajat käyttävät, jos haluavat painostaa toista osapuolta sopimukseen. Työtaistelua voidaan käyttää, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen työehdoista.

Työsulku: Työsulku on työnantajapuolen painostuskeino työtaistelun aikana, kun tietyllä ammattialalla ollaan sopimuksettomassa tilassa. Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantajat estävät tietyn alan ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä pääsemästä työhön ja keskeyttävät heidän palkanmaksunsa. Työsulku voidaan toteuttaa myös laittomasti työehtosopimuksen ollessa voimassa.

Työtaistelutoimenpide: Kts. työtaistelu.

Ylityökielto: Ylityökiellossa ammatillisesti järjestäytyneet työntekijät kieltäytyvät tekemästä yli- tai lisätyötä.

Yleislakko: Lakko, joka koskee jopa kaikkia ammattiliittoja. Yleislakko on keskusjärjestöjen yhdessä sopima.

Suurlakko: Koko maan kattava yleislakko. Suomessa oli suurlakko vuonna 1905.

Ulosmarssi: Työntekijät protestoivat ja poistuvat joukolla työpaikaltaan kesken työajan. Ulosmarssi on laiton, jos työehtosopimus on voimassa. Ulosmarssi voidaan järjestää spontaanisti tai suunnitellusti.

Mielenilmaus tai mielenosoitus työtaistelussa: Mielenilmauksessa tai -osoituksessa poistutaan yleensä työpaikalta tai -paikoilta ja kokoonnutaan sovittuun paikkaan yhdessä ilmaisemaan mieltä.

Italialainen lakko: Hidastuslakko, jossa työntekijät ovat työpaikalla ja tekevät töitä verkkaiseen tahtiin tai jokaista säännöstä pilkuntarkasti noudattaen tai tekevät vain sen, mitä nimenomaan käsketään.

Korpilakko: Laiton lakko, jonka järjestämisestä on päättänyt joku muu kuin järjestö.

Tukilakko: Lakko, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakkoileville työntekijöille. Tukilakko voi olla myös poliittinen. Tukilakko tarkoittaa samaa kuin myötätuntotaistelu.

Toimintapäivä: Toimintapäivänä työntekijät lakkoilevat lähtemällä esimerkiksi johonkin tilaisuuteen tai kokoukseen.

Istumalakko: Työntekijät saapuvat työpaikalle, mutta kieltäytyvät tekemästä töitä.

Keitä ovat rikkurit ja lakonmurtajat?

Lakko-oikeus: Perustuslailla ja kansainvälisillä sitoumuksilla turvattu oikeus mennä lakkoon parempien työehtojen puolesta. Yhteiskunnan kannalta kriittisiksi katsottujen alojen, kuten poliisien, lääkäreiden ja palomiesten lakko-oikeutta on rajoitettu.

Lakkovaroitus: Alkavasta lakosta pitää jättää ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle vähintään kaksi viikkoa ennen lakon alkamista. Ilmoituksesta on käytävä selville valmistellun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Rikkuri: Ammattiliittoon kuuluva henkilö, joka tekee lakon aikana töitä lakossa olevalla työpaikalla.

Lakonmurtaja: Ulkopuolinen, lakon alaiseen ammattiliittoon kuulumaton henkilö, joka tekee töitä lakossa olevalla työpaikalla. Esimerkiksi, jos Posti olisi käyttänyt vuokratyövoimaa lakon aikana, vuokratyöntekijät olisivat olleet lakonmurtajia.

Lakkopäällikkö: Lakon konkreettisen toteuttamisen päällikkö.

Lakkovahti: Lakkovahti muun muassa ilmoittaa työpaikoille tuleville lakosta ja lakonalaisista töistä, jakaa lakkotiedotetta ja raportoi lakkotoimikunnalle mahdollisista rikkureista ja järjestyshäiriöistä. Lakkovahdilla ei ole oikeutta estää liikennettä työpaikalle tai väkivalloin estää kenenkään pääsyä työpaikalle.

Sovittelu

Lakon sovittelu: Työnantajien ja työntekijöiden välisiä erimielisyyksiä sovitellaan.

Valtakunnansovittelija: Valtakunnansovittelija ja sovittelijat avustavat neuvottelukumppaneita työriitasovitteluissa, kun työ- tai virkaehtosopimusta ei saada aikaan ilman ulkopuolista apua. Vuonna 2015 valtakunnansovittelijana aloitti Minna Helle.

Sovintoesitys: Jos sovittelija ei saa työriitaa sovituksi neuvottelemalla, hän voi jättää kirjallisen sovintoesityksen ja kehottaa osapuolia hyväksymään sen.

Sopimukseton tila: Kun työehtosopimusten irtisanomisaika on päättynyt, alkaa sopimukseton tila, ellei uusia sopimuksia ole tähän mennessä solmittu. Sopimuksettoman tilan aikana ei ole työrauhavelvollisuutta, mikä tarkoittaa, että työtaistelut eli lakot ja työsulut ovat mahdollisia.

Asiantuntijana on käytetty Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskista.