Sipilä: Suomen apu kriisinhallinnassa vapauttaisi Ranskan joukkoja muualle

Ranska vetosi EU:n turvatakuisiin ja pyysi muilta jäsenmailta apua viime perjantain terrori-iskujen jälkeen.

politiikka
Pääministeri Juha Sipilä matkalla suuren valiokunnan kokoukseen Helsingissä perjantaina 20. marraskuuta.
Pääministeri Juha Sipilä matkalla suuren valiokunnan kokoukseen Helsingissä perjantaina 20. marraskuuta.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi perjantaina eduskunnassa, että Suomi ei voi tukea Ranskaa sotilaallisesti, mutta Suomi voi auttaa kriisinhallinnassa muun muuassa Malissa, Afrikassa.

Malin lisäksi tukitoimia voisivat olla Suomen läsnäolon jatkaminen myös Välimerellä ja koulutusoperaatiossa Pohjois-Irakissa.

Sipilä sanoi, että toimet auttaisivat Ranskaa, koska sen resursseja vapautuisi muihin operaatioihin, kun Suomi vahvistaisi omia joukkojaan alueilla.

Ranska pyysi EU:n turvatakuiden käyttöönottoa viime perjantain terrori-iskujen jälkeen, ja EU:n puolustusministerit päättivät alkuviikosta yksimielisesti turvatakuiden käyttöönotosta.

Suomi valmistelee parhaillaan lakia, joka mahdollistaisi myös sotilaallisen avunannon turvatakuisiin vetoavalle maalle.

Sipilä tosin muotoili, että sotilaallista apua ovat myös kriisinhallintatehtävät, joissa Suomi nyt on valmis etenemään.

Paineen lisääntyminen itärajalla "yksi riskiskenaario"

Presidentti Sauli Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa presidentinlinnassa perjantaina, että Suomen on varauduttava mittavaan muuttoliikkeeseen itärajalla. Hänen mukaansa Suomi voi joutua tekemään "omat johtopäätöksensä" siitä, että Norja on vaikeuttamassa turvapaikanhakijoiden maahan pääsyä pohjoisessa.

Sipilä sanoi, että Suomen viranomaiset seuraavat tilannetta yhteistyössä venäläisten kanssa.

– Yksi riskiskenaario on, että paine lisääntyy myös itärajalla, Sipilä sanoi.

Hän korosti, että itärajan valvonta on toiminut hyvin, ja turvapaikanhakijoita on tullut Venäjän kautta Suomeen vain muutamia kymmeniä.