Taiteilija ihmettelee: Työn saaminen näytille olisi maksanut tuhansia euroja

Kemijärveläinen taiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinna sai kutsun Milanon art expoon. Hänen työtään ei kuitenkaan nähdä siellä: se olisi maksanut taiteilijalle noin kolmetuhatta euroa.

kulttuuri
Pirkko Mäkelä-Haapalinna
Jari Vesa / Yle

Kemijärveläinen kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinna sanoo, että taiteilijan pitää maksaa suuria summia saadakseen teoksiaan ihmisten nähtäville.

Hän kertoo esimerkin tältä syksyltä. Hän sai kutsun Italiaan Art Expo Milan -messuille. Kutsussa kehuttiin hänen töitään ja toivottiin niitä näytille.

Näyttelyseinästä olisi kuitenkin pitänyt maksaa 2100 euroa. Päälle olisivat tulleet muun muassa vakuutus- ja rahtikulut, joten summa olisi noussut taiteilijan arvion mukaan noin 3000 euroon.

Esille olisi mahtunut yksi teos, jonka ehkä joku olisi voinut ostaa häneltä. Jos ei, se olisi pitänyt rahdata takaisin ja maksaa siitäkin.

Mäkelä-Haapalinnan mukaan kyse ei ole yksittäistapauksista. Messut maksavat, näyttelyt maksavat ja galleriat maksavat.

Iso riski, että hyötyjä ei edes tule

Taiteilija voi joutua maksamaan paljon saadakseen työnsä ostajien nähtäville, vahvistaa Visuaalisen taiteen keskuksen Framen johtaja Raija Koli.

Julma totuus on, että aika harva suomalainen taiteilija elää taiteellaan niin, että taiteen synnyttämät tulot ovat isommat kuin menot.

Raija Koli

– Monelle taiteilijalle se on liian kallista.

Koli sanoo, että yksin ilman galleristia toimivien taiteilijoiden kannattaa miettiä, kannattaako heidän osallistua kalliisiin tapahtumiin kuten messuihin.

– Me emme kovin paljon kannusta lähtemään paikkoihin, joissa halutaan rahaa taiteilijalta. On ihan hirveä riski, että syntyykö myyntiä siten, että se kannattaa, Koli sanoo.

– Se, että kutsutaan ulkomaille ja menee sinne, ei takaa vielä mitään.

Ilmaista vaihtoehtoa ei usein ole

Vaikka ei lähtisikään ulkomaille, työn saaminen kotimaiseen galleriaan maksaa sekin.

– Gallerioiden maksullisuus ja kustannustaso on tosi iso kysymys Suomessa, ja siitä puhutaan paljon. Tämä on hyvin epätavallinen järjestelmä, että taiteilija maksaa yhtään mitään, mutta Suomessa asia on usean gallerian kohdalla näin, Koli sanoo.

Koli sanoo, että kaikille apurahoja ei riitä.

– Suomessa on 3000 taiteilijaa. On itsestään selvää, että kaikille ei voi koko ajan maksaa apurahoja.

– Julma totuus on, että aika harva suomalainen taiteilija elää taiteellaan niin, että taiteen synnyttämät tulot ovat isommat kuin menot.

Kulut maksavat rahoittajat ja taiteen ystävät

Pirkko Mäkelä-Haapalinna sanoo, että kustannukset vaikuttavat myös taiteen ostajien kuluihin, kun jollain isot kulut pitää kattaa. Hänestä tuntuu myös väärältä, että julkisista varoista usein maksettavat apurahat lihottavat "välikäsien" tilipussia.

Kyllähän töiden pitäisi puhua puolestaan, vaikka niitä ei olisi esitelty kuin vaikka vain Lapin gallerioissa.

Pirkko Mäkelä-Haapalinna

Hän arvelee, että se vääristää sitä, millaista taidetta edes on esillä.

– Se näkyy taiteen sisällössä. Ne, joilla on varaa, ovat varmaan rikastuneet muulla kuin sisällökkään taiteen tekemisellä.

Onko siitä kemijärveläiselle haittaa, että hänen teoksiaan ei esitetä Milanossa?

– Toivon, että ei ole. Kyllähän töiden pitäisi puhua puolestaan, vaikka niitä ei olisi esitelty kuin vaikka vain Lapin gallerioissa.