Pulpetit kannettiin ulos luokasta, opettaja yllättyi seurauksesta: oppilaat opettavat toisiaan

Mikkelin Kalevankankaan 5 A:n kotiluokasta kannettiin pulpetit pois vuosi sitten. Tilalle tuli jumppapalloja, seisomapöytiä ja säkkituoleja. Oppilaat ovat hyödyntäneet liikkumisen- ja valinnanvapauttaan alkamalla auttaa toisiaan tehtävien teossa. Luokan opettaja uskoo, että uudistus on askel kohti uuden opetussuunnitelman tavoitteita.

ilmiöt
Oppilaat viihtyvät pulpetittomassa luokassa Mikkelin Kalevankankaan koululla.
Juha Kaita-aho / Yle

Oppilaat ovat vallanneet kotiluokkansa joka nurkan. Osa lapsista istuu lattialla, osa keikkuu jumppapalloilla pitkän pöydän ääressä. Yksi tekee tehtäviä pöydän luona seisten.

Mikkelin Kalevankankaan koulun 5 A:n luokassa ei ole perinteisiä pulpetteja enää lainkaan. Luokan opettaja Outi Kunnamo päätti luopua niistä vuosi sitten, eivätkä lapset ole pistäneet asiaa pahakseen.

– Täällä on tosi paljon kaikkea kivaa, mihin voi mennä istumaan, ja meillä on tosi hyvä luokkahenki, kertoo 11-vuotias Viivi Outinen.

Hyvästä luokkahengestä kertoo myös syksyllä tehty valtakunnallinen kysely, jonka mukaan luokan yhteishenki on kouluarvosana-asteikolla 9,5.

– Lapset ovat saaneet ryhmäytyä rauhassa ja tutustua toisiinsa, kun voi mennä milloin mihinkin ja kenen kanssa haluaa, eikä ole mitään tyttö-poika -asettelua, opettaja Kunnamo sanoo.

Opiskeluinto ja auttamisenhalu lisääntyivät

5 A -luokan oppilaat kuuntelevat opetusta luokan keskellä puoliympyrässä olevilla tuoleilla istuen. Tehtäviä he voivat tehdä, missä lystäävät.

Kunnamon mukaan mahdollisuus valita itse paikkansa lopetti viimeisetkin valitukset tehtävien tekemisestä.

– Jos on levoton olo, voi mennä jumppapallolle tai tasapainolaudalle. Jos taas väsyttää, voi mennä säkkituoliin pötköttämään ja tekemään tehtäviä.

Opettajan mukaan moni kavahtaa ajatusta pulpetittomasta luokasta, sillä sen uskotaan tekevän järjestyksenpidosta mahdotonta. Kunnamon kokemukset ovat kuitenkin olleet päinvastaiset.

– Toki en vaadikaan yleensä hiirenhiljaisuutta. Työskentelystä saa kuulua sellainen pieni supatus, jos neuvotaan toisia ja pysytään asiassa.

Kokeilu on tuonut opettajalle myös yllätyksiä. Vapauksien lisääntyminen johti siihen, että lapset alkoivat auttaa toisiaan tehtävien teossa ja asioiden ymmärtämisessä.

– Kun oppilas selittää asiaa toiselle, jään tarpeettomaksi, ja se on hienointa mahdollista oppimista niin sille, joka opettaa kuin sille, jota opetetaan.

Kohti uutta opetussuunnitelmaa

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön ensi lukuvuonna. Siinä korostetaan muun muassa oppimisen vuorovaikutuksellisuutta. Kunnamo kokee, että pulpetittomassa luokassa on jo otettu askel haluttuun suuntaan.

– Muutos on naksauttanut aivot uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Oma opetuskin on muuttunut kokeilevammaksi, kun puitteet ovat tällaiset.

Kunnamon mukaan pulpetittomuus helpottaa käytännön tasolla uuden opetussuunnitelman omaksumista, kun parit ja ryhmät voivat valita työskentelypaikkansa ilman pulpettien siirtelyurakkaa.

– Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan monialaisuutta ja aineiden yhdistämistä ja ei niin kaavamaista opiskelua. Mielestäni tämä tukee sitä. Voimme yhdistellä monenlaisia aineita ja monenlaista työskentelyä. Töitä voi tehdä ryhmissä ja parin kanssa.

Perinteisen paikkajärjestyksen rikkominen ja liikkumisen mahdollisuuksien lisääminen sopivat opettajan mukaan myös ujoille oppilaille.

– Kyllä täältä omaa tilaa järjestyy, ja tehtäviä voi mennä tekemään yksinkin. Minusta tämä rohkaisee myös ujoja oppilaita. Muita on helpompi lähestyä.

Pulpetiton opiskelu alkoi Kunnamon luokassa kokeiluna, mutta ratkaisusta tuli pysyvä. Opettaja ei aio tuoda pulpetteja luokkaan takaisin enää muuten kuin pakon edessä.

– Kun nämä lähtevät yläkouluun, lähden seuraavankin luokan kanssa jatkamaan pulpetitonta opetusta, Kunnamo toteaa.