Protestimieliala kasvaa korkeakouluissa – nyt uhataan lakolla ja ulkomaille lähdöllä

Hallituksen kaavailemat leikkaukset yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitukseen ovat nostattaneet vastarintaa professorien, tutkijoiden ja muun henkilöstön joukossa. Professoriliiton puheenjohtaja ei pidä mahdollisena tuottaa vaadittuja huipputuloksia nykyistä heikommilla resursseilla.

Kotimaa
Kuva mielenosoituksesta Helsingin yliopiston päärakennuksen Senaatintorin puoleisen sisäänkäynnin edessä torstaina 12. marraskuuta 2015.
Kuva mielenosoituksesta Helsingin yliopiston päärakennuksen Senaatintorin puoleisen sisäänkäynnin edessä torstaina 12. marraskuuta. Mielenosoituksessa protestoitiin säästötoimien lisäksi Helsingin yliopiston johdon valintaa kutsua Alexander Stubb juhlavuoden päätöstilaisuuden puhujaksi.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Nykyhallituksen tiedepolitiikka ei ole miellyttänyt kaikkia. Etenkin kokoomuksen puheenjohtajan ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin letkautukset ovat nostattaneet kiukkua yliopistoväessä. Stubbin lausuntoja ovat muun muassa:

Alexander Stubb
Alexander StubbYle

"Ennen professorina oli kolme hyvää syytä olla, kesä-, heinä- ja elokuu, ja nyt näin ei sitten enää ole."

"Luen mieluummin virkamiesten raportteja kuin päivystävien dosenttien sepustuksia."

Myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) paimenkirjettä (siirryt toiseen palveluun)pidettiin halventavana. Siinä vaadittiin suomalaisen tutkimuksen nostamista maailman huipulle samalla, kun tutkimuksen resursseja leikataan.

"Maailman huipulle tähtäävä maa ei voi olla tyytyväinen eikä tyytyä tilaan, jossa sen korkein huippu – tiede ja tutkimus – yltää kyllä hyvään, mutta ei maailman kärkeen."

Näin patisteltiin suomalaisia tutkijoita ministerin kirjeessä.

Grahn-Laasonen on myöhemmin puolustanut kirjeessään esiin nostamia asioita. Hän vetoaa niin kansainvälisiin EU-tasoisiin ja pohjoismaisiin tutkimuksiin kuin myös Suomen Akatemiassa tehtyihin tutkimuksiin, jotka osoittavat hänen mukaansa, että verrokkimaihin verrattuna Suomi on jäänyt jälkeen korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen tasossa.

Korkeakouluväen vastaiskut

Leikkauksethan ovat ennennäkemättömät, kovat ja suuret, että varmastikaan kaikkia vaikutuksia ei osata edes kuvitella.

Kaarle Hämeri

Tutkijoiden piiristä on usealla suulla kommentoitu suomalaisen tutkimuksen tavoitteita. Esimerkiksi vuoden tieteentekijäksi juuri valittu politiikan tutkijaMari K. Niemi (siirryt toiseen palveluun)on korostanut suomalaista yhteiskuntaa koskevan tutkimuksen harvoin nousevan kansainvälisiin huippujulkaisuihin etenkään suomenkielisenä.

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri on joutunut jo moneen kertaan kommentoimaan hallituksen linjauksia. Hänen mukaansa selkeä tiedepolitiikka loistaa poissaolollaan eikä strategiaohjelmien miljoonista ole perusrahoituksen leikkausten korvaajiksi.

– Leikkauksethan ovat ennennäkemättömät, kovat ja suuret, että varmastikaan kaikkia vaikutuksia ei osata edes kuvitella. Nyt puhutaan niin isosta asiasta, että jos Helsingin yt:issä seitsemäsosa väestä joutuisi lähtemään, se vaikuttaa sitten kaikkeen tekemiseen, Kaarle Hämeri pohtii.

– Ehkä nopeimmin se näkyy opetuksessa, opetusryhmien kasvamisessa, opetustarjonnan vähentämisessä ja tutkimustyön mahdollisuuksien heikkenemisenä, laskee Helsingin yliopiston aerosolifysiikan professorina toimiva Hämeri.

Yliopistolakko?

300 miljoonan euron rahoitussupistukset yhdessä tutkimusrahoituksen niukkenemisen kanssa ovat saaneet yhä useamman tutkijan miettimään muulle alalle tai ulkomaille siirtymistä.

Yliopistojen henkilökunta uhkaa lakolla, jos kaikki leikkaukset aiotaan toteuttaa. Lakkovetoomuksen (siirryt toiseen palveluun)on allekirjoittanut jo yli 500 eri yliopistojen professoria ja muuta henkilökuntaa 12:sta eri yliopistosta. 16. marraskuuta yliopistojen henkilöstöjärjestöt ja Suomen ylioppilaskuntien liitto vetosivat (siirryt toiseen palveluun) yhdessä leikkausten peruuttamiseksi. Joulukuun ensimmäisenä päivänä on mielenosoituksia leikkauksia vastaan eri paikkakunnilla.

Toistaiseksi nämä vetoomukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen sen sijaan on ilmoittanut olevansa tyytyväinen, kun keskustelu korkeakoulujen tilasta on alkanut. Monen yliopistoihmisen mukaan keskustelua voisi käydä sivistyneemminkin. Huippuna pidettiin (siirryt toiseen palveluun) sitä, että ministeri Alexander Stubb esiintyi juhlapuhujana Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlallisuuksien päättäjäisissä. Hänen anteeksipyyntöään siellä on tulkittu eri tavoin (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimus halvaantunut

Emme saa palkata tutkimushankkeisiin senkaltaista henkilöstöä, mitä toteuttamiseksi tarvittaisiin.

Mari-Pauliina Vainikainen

Eräs yliopistoleikkauksiin ja yt-neuvotteluihin tuskastunut on Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen projektipäällikkö Mari-Pauliina Vainikainen. Jo aiemmin yliopiston kankea henkilöstöpolitiikka tuotti tuskaa, vaikka ulkoista rahoitusta saatiin hyvin hankittua. Nyt yt-neuvottelujen aiheuttama rekrytointikielto on hänen mukaansa halvaannuttanut tutkimuksen.

– Tutkimuksen tukipalveluita on vähennetty ja tällä hetkellä tutkimukset yt-neuvotteluiden vuoksi seisovat ihan täysin, parahtaa kasvatustieteen tohtori Vainikainen.

Mari-Pauliina Vainikainen, Helsingin yliopisto
Projektipäällikkö Mari-Pauliina Vainikainen on tuskastunut yliopiston byrokratiaan.Yle

– Tämä alkoi jo aikaisemminkin. Emme saa palkata tutkimushankkeisiin senkaltaista henkilöstöä, mitä niiden toteuttamiseksi tarvittaisiin, täsmentää Vainikainen. Käytännössä esimerkiksi ohjelmoijaa ei voida palkata projektiin, koska sellaista nimikettä ei löydy projektihenkilöstön kohdalta.

Moni nuori tutkija miettii nyt, kannattaako ryhtyä akateemiselle alalle. Sekä professoriliiton Hämeri että Vainikainen ovat törmänneet siihen, että moni miettii ulkomaille lähtöä tai toiselle alalle siirtymistä.

– Haluaisin pysyä Helsingin yliopistossa, mutta tällä hetkellä tämäntyyppisten tutkimusprojektien vetäminen, mitä teen, on tehty täysin mahdottomaksi, Vainikainen sanoo.

Aivovuoto ulkomaille kiihtyy

Professori Kaarle Hämerin mukaan tutkijoiden lähtö ulkomaille kuuluu tavallisestikin urakehitykseen, mutta nyt virta on voimistunut eikä paluuta suunnitella.

– Yhä useammat ihmiset sanovat lähdön syyksi ja painavaksi taustavaikuttimeksi nimenomaan vision puuttumisen Suomesta ja työnteon mahdollisuuksien heikkenemisen, Hämeri kuvaa ahdistavaa tilannetta.

Kaarle Hämeri
Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.Yle

Myös Aalto-yliopistossa alkavat yt-neuvottelut uudelleen. Rahoitusta leikataan ensi vuodelta 66 miljoonaa euroa ja vähennystarpeeksi on ilmoitettu 350 henkeä. Viime vuonna Aalto-yliopistossa tehtiin organisaatiouudistus ja yt-neuvottelujen jälkeen väheni silloin 124 työpaikkaa.

Aallossa myllerrysten masentama ilmapiiri

Pääluottamusmies Juha Hujanen edustaa Aalto-yliopistossa JHL:n jäseniä. He ovat muuta väkeä kuin tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. Ministeri Grahn-Laasonen kummeksui tämän henkilöstön määrää paimenkirjeessään, mutta Hujasen mukaan tutkimusta ei voida tehdä ilman heitä.

Ilmapiiri Aalto-yliopistossa on myllerrysten jälkeen masentava.

Jotkut on sanoneet, että nyt lähdetään itse pois, ettei enää jakseta tätä prosessia.

Kari Hujanen, JHL:n pääluottamusmies, Aalto-yliopisto

– Tämä on mielenkiintoinen yhtälö siinä mielessä, että meillä on yksi vähennyskierros ollut ja oli organisaatiouudistus siihen päälle, Hujanen kertoo.

Kari Hujanen, pääluottamusmies, Aalto-yliopiston JHL
Pääluottamusmies Kari Hujanen.Yle

– Henkilöstö on siltäkin osin erittäin kovan työn alla ollut.

Hujanenkin kertoo kuulleensa yliopistoväen puheista, joissa henkilöstö- ja muu säästömyllerrys on mainittu lähtöaikeiden syyksi.

Aalto-yliopistossa tehdään myös perustutkimusta, josta esimerkiksi Nokia aikoinaan ponnisti maailmanmaineeseen.

– Sehän nousi aivan sieltä historiasta jossain vaiheessa. Se syntyi pienin, uusin innovaatioin. Kaikki nämä vain oikeasti kohtasivat, sieltähän se lähti, miettii Hujanen.

Tuhansia työpaikkoja katoaa

Jos Helsingin yliopiston yt-neuvottelujen tuloksena 1 200 työpaikkaa katoaa, se tarkoittaa seitsemäsosaa koko yliopiston henkilökunnasta. Kansainvälissä arvioinneissa parhaiten menestynyt suomalaisyliopisto tuskin sen jälkeen parantaa asemiaan. Professori Kaarle Hämeri miettii, mihin kaikkeen supistukset iskevät.

Rahoitusleikkausten suurimmat vaikutukset näyttävät osuvan pääkaupunkiseudun korkeakouluihin.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n laskemien mukaan korkeakouluista katoaa tällä hallituskaudella 3 300 työpaikkaa, mikäli säästöt toteutuvat.

Oulun yliopisto.
Anna Leppävuori / Yle

Saman verran on esimerkiksi koko Turun yliopiston henkilökunta.

Ratkaisuksi on esitetty myös eri yliopistojen yhdistymistä. Oulun ja Lapin yliopistojen yhdistymisidea ei ole saanut kovastikaan kannatusta, sen sijaan Lapin yliopisto ja ammattikorkeakoulu miettivät yhdistymistä. Tampereella suunnitellaan yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistymistä.

Hurjin visio voisi olla pääkaupunkiseudun yliopistojen liitto, jolloin Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Taideyliopisto yhdistettäisiin.

Joka tapauksessa korkeakoulujärjestelmä ei ole entisensä Sipilän hallituksen jäljiltä. Vielä kuitenkin yliopistoväki elättelee toiveita, että tässäkin kävisi niin kuin muissakin hallituksen päätöksissä ja leikkaukset peruttaisiin.