Euroopan varovainen valtias kompastui sooloiluun – Pakolaiskriisi ravisuttaa Angela Merkelin uraa

Saksan liittokansleri on Euroopan vaikutusvaltaisin poliitikko. Itäsaksalaisen papin tyttärestä ja kvanttikemian tohtorista Angela Merkelistä tuli liittokansleri kymmenen vuotta sitten. Nyt haasteet ovat suurempia kuin koskaan aiemmin.

Yle maailmalla: Berliini
Angela Merkel.
Angela Merkel.Stephanie Lecocq / EPA

BerliiniKaikki Euroopan suuret kriisit henkilöityvät Saksan liittokansleri Angela Merkeliin. Ei niin, että hän olisi niihin syyllinen, vaan koska hänellä on niihin ratkaisun avaimia.

Merkel neuvotteli Itä-Ukrainan aselevosta. Merkel suostui vihdoin auttamaan Kreikkaa. Merkel otti vastaan Eurooppaan tulevia pakolaisia. Hänen vaikutusvaltansa on kasvanut kymmenessä vuodessa. Tänään sunnuntaina hän on johtanut Saksaa kymmenen vuotta.

− Eurokriisi ei ole ohi, mutta Merkel edesauttoi siinä, ettei euro romahtanut. Toiseksi Eurooppa ei hajonnut Ukraina-kysymyksessä, vaan pysyttiin yhtenäisinä Venäjää kohtaan, Merkelin ulkopoliittisen elämänkerran kirjoittanut Stefan Kornelius llistaa liittokanslerikauden kohokohtia.

Kornelius on Süddeutsche Zeitung -lehden ulkomaantoimituksen päällikkö. Hän tutustui Merkeliin Berliinissä jo silloin, kun Merkel oli liittokansleri Helmut Kohlin avustaja.

– Kolmas ja tärkein asia on se, että hän johtaa Saksaa rauhallisella otteella, vaikka maan ulkopoliittinen painoarvo on kasvanut paljon, Kornelius analysoi.

Stefan Kornelius on kirjoittanut kirjan Angela Merkelistä.
Stefan Kornelius on kirjoittanut kirjan Angela Merkelistä.YLE

Saksan kansainvälinen vaikutusvalta johtuu paitsi vahvasta taloudesta, myös muiden heikkoudesta. Ranskan ja Italian taloudet ovat huonossa kunnossa ja britit ovat eristäytyneet ainakin EU-asioissa.

− Saksan ei ole tarvinnut tehdä juuri mitään tullakseen vaikutusvaltaisemmaksi. Maa oli pitkään hyvin pidättyväinen ulkopolitiikassa, mutta tästä asenteesta on osittain luovuttu, Kornelius sanoo.

"Eurooppa ei kestä energisiä johtajia"

Vahva maa on hyvin altis arvostelulle, niin kuin on käynyt pakolaiskysymyksessä ja Kreikan velkakriisin yhteydessä. Merkel on kuitenkin onnistunut pitämään kohtalaisen matalaa profiilia.

– Kaikkein vaikein tehtävä on johtaa varovaisesti silloin kun maan vaikutusvalta on kasvanut. Sen Merkel tekee vaistomaisesti oikein, Kornelius arvioi.

Berliinin Humboldt-yliopiston valtiotieteen professori Herfried Münklerillä on samansuuntainen analyysi.

Angela Merkel ja Barack Obama.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama keskustelemassa G7-kokouksessa 8. kesäkuuta Elmaussa, Saksassa.Michael Kappeler / EPA

− Merkelin tapa olla johtamatta tai pikemmin olla sovitteleva on Saksassa nähty heikkoutena, mutta eurooppalaisella tasolla tämä on johtamistaitoa vailla vertaa, professori Münkler sanoo Berliinin kirjeenvaihtajayhdistyksen tilaisuudessa.

Professorin mielestä Eurooppa ei siedä, eikä kestä, vahvoja tai energisiä johtajahahmoja. Näissä olosuhteissa Merkelin tapa tehdä politiikkaa kuuntelemalla ja sovittelemalla on nerokas.

− Merkel on sopivin liittokansleri tilanteessa, jossa Saksan rooli on vahvistunut, Münkler arvioi.

Professorin mielestä Merkelin edeltäjä Gerhard Schröder oli macho. Hänen olisi ollut hankalampi johtaa aikana, jolloin Saksan vaikutusvalta kasvaa. Merkelin kärsivällisyys ja sitkeys ovat olleet sopivia ominaisuuksia EU:n pitkissä yöneuvotteluissa.

Pakolaiskysymys vähentää Merkelin suosiota

Viikko sitten julkaistun mielipidemittauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan 52 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että Merkel on hoitanut pakolaiskysymystä huonosti. 43 prosenttia taas oli Merkeliin tyytyväisiä.

Suosittu liittokansleri on ollut vieraanvarainen pakolaisille, mikä ei ole niin suosittua kansalaisten silmissä. Stefan Kornelius on yllättynyt Merkelin pakolaispolitiikasta kahdesta syystä.

− Merkel ei konsultoinut muita eurooppalaisia maita, ennen kaikkea Ranskaa, ennen päätöstä päästää turvapaikanhakijat läpi, Stefan Kornelius sanoo.

Nämä maat tulivat yllätetyiksi ja syyttävät Merkeliä siitä, että tilanne muuttui hankalaksi.

− Minusta tämä johtopäätös on väärä, mutta keskustelun henki on ollut tällainen, Kornelius sanoo.

Hänen mukaansa toinen yllättävä asia liittyy Merkelin sisäpoliittiseen analyysiin.

− Hän on arvioinut väärin sisäpoliittisen mielialan, ennen kaikkea omassa puolueessaan, Kornelius jatkaa.

Islaminvastaisen Pegida-liikkeen mielenosoitus Dresdenissä 12. syyskuuta.
Islaminvastaisen Pegida-liikkeen mielenosoitus Dresdenissä 12. syyskuuta.EPA / Sebastian Kahnert

Merkel on aina voinut luottaa kristillisdemokraattiseen CDU-puolueeseensa ja häntä tuetaan laajasti myös kriiseissä. Korneliusin mielestä nyt kyse on sokeasta solidaarisuudesta liittokansleria kohtaan, ei syvästä luottamuksesta.

Itä-Saksa jätti jäljen

Merkel on yleensä käyttäytynyt kuin luonnontieteiden tohtori, joka hän onkin. Hän on hiljaa analysoinut ja ollut pitkäjänteinen ennen kuin päätöksiä on syntynyt. Tästä häntä onkin aikaisemmin arvosteltu.

Kahdessa asiassa hän on poikennut tästä menetelmästä ja toiminut vaistonvaraisesti. Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen vuonna 2011 hän päätti hyvin nopeasti, että Saksa luopuu ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2022 mennessä. Toinen kerta oli pakolaistilanteeseen reagoiminen alkusyksystä 2015.

Merkelin elämänkerran kirjoittanut Kornelius arvioi, että tämä johtuu hänen DDR-kokemuksistaan.

− Yhteiskunta voi kokea hyvin suuria mullistuksia, ja yhteiskunta voi selviytyä niistä. Kriisejä voidaan hallita ja ne voidaan kääntää myönteiseksi asiaksi, Kornelius sanoo.

Merkel ei koskaan ole ymmärtänyt, miten välinpitämättömästi länsisaksalaiset suhtautuivat Berliinin muurin murtumiseen. Sen sijaan itäsaksalaisten elämä muuttui täysin.

− Pakolaisasiassa Merkel näkee vastaavanlaisia mullistuksia, sekä Saksalle että Euroopalle.

Merkel on hyvin pettynyt siihen, että Saksa on lähes yksin Euroopassa joutunut kantamaan vastuuta pakolaiskriisissä.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Francoise Hollande valmistautuvat puhumaan Euroopan parlamentissa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel (vas.) ja Ranskan presidentti Francoise Hollande valmistautuivat puhumaan Euroopan parlamentissa Strasbourgissa 7. lokakuuta.Patrick Seeger / EPA

– Hän oli olettanut, että eurooppalaiset kollegat olisivat jakaneet hänen käsityksensä asiasta. Avoimen Euroopan rajat ovat uhattuina, ei pelkästään Schengen-yhteistyön vaan myös sisämarkkinoiden osalta, Kornelius pelkää.

Monessa maassa kansallisvaltioiden vanhat refleksit ovat ohittaneet yhteisen hyvän hallitusten reagoidessa turvapaikanhakijoiden tuloon.

Oliko olemassa vaihtoehtoja?

Merkel teki analyysin: jos Saksa sulkee rajansa, niin tekevät myös Itävalta ja Kroatia, niin kuin Unkari jo teki. Tilanne olisi ollut katastrofaalinen, jos puoli miljoona ihmistä olisi jäänyt jumiin Balkanilla matkalla Länsi-Eurooppaan.

− Merkel ajatteli loppuun saakka, ja nämä ihmiset olivat hänen mielessään, professori Herfried Münkler Humboldt-yliopistosta arvioi.

Hänen mukaansa Saksalla on vahvan taloutensa takia kykyä ratkaista eurooppalaisia ongelmia. Jos Saksan talous olisi ollut heikko, tilanne olisi erilainen.

− Merkel sanoi eurooppalaisella tasolla, että Saksa pitää rajansa auki estääkseen katastrofin Balkanin pakolaisreitillä. Se oli ehdottomasti vahvuus, Münkler sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä ja Saksan liittokansleri Angela Merkel Berliinissä 22. syyskuuta.
Pääministeri Juha Sipilä ja Saksan liittokansleri Angela Merkel Berliinissä 22. syyskuuta 2015.Wolfgang Kumm / EPA

Tyytymättömyyttä muttei haastajia

Tyytymättömyys Merkelin pakolaispolitiikkaan on kasvanut syksyn mittaan. Muun muassa sisäministeri Thomas de Maizière ja valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ovat vaatineet pakolaistulvan pysäyttämistä. Puhumattakaan CDU:n baijerilaisesta sisarpuolueesta CSU:sta, jonka suunnalta kaikista kovin kritiikki on tullut.

− Se ei ole vaarallista, koska Merkelille ei löydy mitään vaihtoehtoa, Stefan Kornelius arvioi.

Kristillisdemokraatit eivät kykene yksin johtamaan maata. Kukaan ei hyödy siitä, että hallitus hajoaisi, eikä liittokansleriehdokkaita löydy. Kaikki luottavat siihen, että Merkel hallitsee tämän kriisin.

− Vaarallista on tietysti se, että hän polttaa pääomaa. Hän on harvoin käyttänyt näin paljon poliittista pääomaa ilman, että hän saa siitä mitään vastineeksi.

– Kaikki se auktoriteetti ja voima, joita hänelle viime vuosina on kertynyt, menee viikkojen sisälle harakoille, Kornelius sanoo.

Wolfgang Schäuble ja Angela Merkel G20-kokouksessa Turkissa.
Wolfgang Schäuble ja Angela Merkel G20-kokouksessa Turkissa.Bernd von Jutrczenka / EPA

Professori Herfried Münkler on samaa mieltä: haastajia ei löydy. Esimerkiksi CDU:n oikeaa laitaa edustavalla valtiovarainministeri Wolfgang Schäublella olisi kykyä, mutta hänestä voisi tulla pelkästään ylimenokauden liittokansleri. Schäuble on 73-vuotias, mikä on ympärivuorokautiselle työlle korkea ikä.

− Tyytymättömyys muuttuu kapinaksi ainoastaan silloin, kun on joku vakavasti otettava seuraaja olemassa. Kun sellaista ei ole näköpiirissä, he marisevat, mutta pysyvät loppujen lopuksi ruodussa, professori Münkler arvioi.

Viime hetken kurssinmuutos

Viime viikkojen aikana liittokansleri Merkelin pakolaispolitiikka on tiukentunut. Perjantai-iltana hän oli CSU-puolueen vieraana Baijerissa ja lupasi vähentää turvapaikanhakijoiden määrää. Merkel on myös puhunut pakolaiskiintiöistä: ihmisiä otettaisiin suoraan Turkista, muut saisivat jäädä.

Pariisin terrori-iskut voivat johtaa EU:n ulkorajojen parempaan valvontaan. Saksassa kuitenkin varotaan pakolaisasian ja terrorismin sekoittamista keskenään poliittisessa keskustelussa, toisin kuin esimerkiksi Itä-Euroopassa. Poikkeus oli Baijerin osavaltion valtiovarainministeri Markus Söder, mutta hänet pantiin ojennukseen hyvin äkkiä.

− Ne, jotka haluavat hyödyntää poliittisesti Pariisin iskuja, polttavat sormensa, koska tämä on mautonta ruumiiden häpäisemistä, professori Münkler sanoo.

Vuosi aikaa päättää jatkosta

Ainoastaan Konrad Adenauer ja Helmut Kohl pysyivät liittokanslereina kauemmin kuin Merkelin kymmenen vuotta.

Merkel-kirjan kirjoittanut Stefan Kornelius ei uskalla arvioida, asettuuko Angela Merkel ehdolle vaaleissa vuonna 2017.

− Sitä hän ei tiedä edes itse, niinpä minäkään en voi sitä tietää. Hän tekee päätöksensä aika myöhään. Mutta viimeistään vuoden sisällä CDU:n pitää päättää, kuka on puolueen liittokansleriehdokas seuraavissa vaaleissa, Kornelius sanoo.

Liittokansleri Angela Merkel pyysi puheessaan saksalaisilta joustavuutta pakolaiskriisin kanssa.
Liittokansleri Angela Merkel pyysi puheessaan saksalaisilta joustavuutta pakolaiskriisin kanssa. Merkel puhui aiheesta Berliinissä 31. elokuuta.Kay Nietfeld / EPA

Hän uskoo, että Merkel tekee päätöksensä sillä perusteella, miten hän on onnistunut tehtävässään.

− Jos hän näkee, että hän on suoriutunut hyvin, ja esimerkiksi ratkaissut pakolaisasian hyvin, silloin hän voi vetäytyä. Siinä tapauksessa hänellä on poliittista perintöä, Kornelius arvioi.

Jos Saksa sen sijaan on keskellä kriisiä, Merkel ei voi perääntyä.

− Hän ei halua jättää puoluettaan pulaan, eikä CDU edes sallisi sitä, Stefan Kornelius sanoo.