Omakotitalorakentaminen takkuaa pahasti – hirsi ja puu pitäneet pintansa

Teollisesti valmistettavien omakotitalojen menekki on viimeisten viiden vuoden aikana hiipunut selvästi. Hirsitalojen markkinaosuus on pienentyneillä omakotitalomarkkinoilla lisääntynyt viime vuosina.

Kotimaa
Seinäjoen asuntomessuille rakentuu useita kaksikerroksisia omakotitaloja. Näiden talojen yläkerrasta näkee suoraan Kyrkösjärvelle.
Seinäjoen asuntomessuille rakentuu useita kaksikerroksisia omakotitaloja. Näiden talojen yläkerrasta näkee suoraan Kyrkösjärvelle.Anri Koski / Yle

Vuonna 2010 aloitettiin 12 000 omakotityömaata, mutta tänä vuonna rakennustöitä on aloiteltu tai aloittamassa vain noin 6 500 työmaalla. Määrä on koko 2000 - luvun pienin.

Rakennusteollisuuden suhdanne-ennusteiden mukaan suurta muutosta ei ole odotettavissa ensi vuonnakaan.

Suhdannekatsauksen mukaan kerrostalojen rakentamisessa näkyy pientä lisäystä. Myös korjausrakentaminen eli vanhojen talojen kunnostus on jonkin verran helpottanut rakennusalan ahdinkoa.

Hirsi kiinnostaa materiaalina

Vaikka hirsitalojen kauppakin on kärsinyt rakentamisen vähenemisestä, sen markkinaosuus on lisääntynyt. Hirsitalojen osuus teollisesti valmistetuista omakotitaloista oli vuonna 2010 noin 11 prosenttia. Tänä vuonna osuus on arviolta 17 prosenttia eli pudotus oli muista materiaaleista valmistettuja omakotitaloja pienempi.

Hirren suosiota rakennusmateriaalina ovat kirittäneet isot julkiset puukohteet. Esimerkiksi Haapavedellä rakennettiin pari vuotta sitten uusi 1 200 neliön päiväkoti hirsistä. Pudasjärvellä hirsistä on rakenteilla muun muassa mittava 10 000 neliön koulukampus ja tulossa on uusi vanhusten palvelutalo. Sysmässä puolestaan on ajettu kuntaan hirsikoulua kuntalaisaloitteen voimin.

Rakennusmateriaalien valinnassa sekä Haapavedellä että Pudasjärvelä painotettiin materiaalien terveellisyyttä. Myös sysmäläisten perusteet löytyvät samoista asioista.

Julkisten kohteiden ansiosta puun uskottavuus rakennusmateriaalina on lisääntynyt myös uusien omakotirakentajien keskuudessa. Kiinnostus on näkynyt nyt parin vuoden ajan.

Toissavuonna oli ensimmäinen vuosi, jolloin monet nuoret perheet tulivat kysymään omien suunnitelmiensa kanssa, voisiko ne rakentaa hirrestä.

Jalo Poijula, toimitusjohtaja Kontiotuote Oy

– Etelä-Suomen myyjät kertoivat, että toissavuonna oli ensimmäinen vuosi, jolloin monet nuoret perheet tulivat kysymään omien suunnitelmiensa kanssa, voisiko ne rakentaa hirrestä, kertoo pudasjärveläisen Kontiotuotteen toimitusjohtaja Jalo Poijula.

Teollinen vs. käsinveistetty hirsi

Vielä ennen sotia tehdyt talot rakennettiin käsityönä paikan päällä. Lopputulos oli kiinni paitsi rakentajan osaamisesta myös siitä, millaista hirttä oli käytettävissä.

– Teollisessa valmistamisessa pystytään takaamaan puun laatu ja se ettei hirsi enää elä ja liiku seinissä samalla tavalla kuin käsintehty hirsi, Jalo Poijula sanoo.

Suurten julkisten kohteiden vanavedessä talotehtaat ovat kehittäneet omia rakennusteknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi Haapaveden päiväkotiin sen toimittanut alajärvinen Finnlamelli suunnitteli ratkaisuja, joita voitiin soveltaa ison päiväkodin väli- ja ulkoseinien liitoksissa.

Pudasjärven hirsitalokampuksessa puolestaan taloa rakentava Lemminkäinen Talo on joutunut pohtimaan ratkaisuja muun muassa kiinteästi palkkien varaan asennettujen kattorakenteiden ja hirsisten seinien liitoskohtiiin, sillä hirren luonteeseen kuuluu luonnollisena osana hirsikertojen painuminen.