Öljynjalostaja haluaa Pariisista kattavan ilmastosopimuksen – Sahaako Neste omaa oksaansa?

Ilmastonmuutoksen torjunta mullistaa öljynjalostaja Nesteen liiketoiminnan lähivuosikymmeninä. Fossiilisen öljyn käytöstä pitää lopulta luopua, joten Neste suuntaa yhä vahvemmin biopolttoaineisiin ja uusiutuviin biokemikaaleihin. Toimitusjohtaja Matti Lievosen mukaan Neste pyrkii myös eroon pahamaineisesta palmuöljystä uusiutuvan dieselin raaka-aineena.

talous
Nesteen toimitusjohtaja Matti Lievonen.
Nesteen toimitusjohtaja Matti Lievonen sanoo, että Neste hyötyisi kattavasta ilmastosopimuksesta.Jaani Lampinen / Yle

Pariisin ilmastokokouksessa täytyy saada aikaan kattava ilmastosopimus, jolla maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan kahteen asteeseen. Näin sanoo öljynjalostaja Nesteen toimitusjohtaja Matti Lievonen. – Tiedämme, että ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Jokaisen yrityksen on vastattava siihen, Lievonen sanoo Ylen haastattelussa.

Toivomus päästövähennyssopimuksesta kuulostaa ristiriitaiselta, sillä ylivoimainen osuus Nesteen liikevaihdosta syntyy edelleen fossiilisen raakaöljyn jalostamisesta liikenteen polttoaineiksi.

Mikäli kahden asteen tavoitteesta pidetään kiinni, läntisten teollisuusmaiden täytyisi lopettaa öljyn polttaminen todennäköisesti jo vuoden 2050 tienoilla. Eikö Neste sahaa omaa oksaansa?

– Fossiilinen puoli (liiketoiminnasta) vähenee varmasti, kun mennään 35 vuotta eteenpäin. Nesteellä on tähän ratkaisuja. Meillä on jo nyt uusiutuvat polttoaineet, mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi uusiutuvissa kemikaaleissa, Lievonen sanoo.

Neste on kehittänyt esimerkiksi uusiutuvia liuottimia, joita käytetään maaleissa ja voiteluaineissa. Seuraavaksi on tulossa raaka-aine, josta voi tehdä uusiutuvaa muovia.

Neste tavoittelee biokemikaaleista 100 miljoonan euron lisäystä tulokseen vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kova, sillä konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli viime vuonna 583 miljoonaa euroa.

Lievonen kertoo, että Neste käy paraikaa keskusteluja biokemikaaleista suurten kansainvälisten yritysten kanssa. Yksityiskohtia hän ei vielä halua avata tätä tarkemmin.

Nesteen pärjäämisellä on väliä, sillä se on liikevaihdoltaan Suomen suurimpia yrityksiä ja työllistää lähes 5 000 ihmistä.

Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa

Nesteen liiketoiminnan kannalta kansainvälinen ilmastosopimus olisi myönteinen asia myös siksi, että se kasvattaisi väistämättä uusiutuvien polttoaineiden kysyntään. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) liikenne aiheuttaa noin neljäsosan globaaleista ilmastopäästöistä.

Neste on luonut uusiutuvan dieselin liiketoiminnasta yli kahden miljardin euron kannattavan liiketoiminnan. Viime vuonna uusiutuvien osuus Nesteen liikevaihdosta oli vain 12 prosenttia, mutta se tuotti 41 prosenttia vertailukelpoisesta liikevoitosta.

Neste valmisti viime vuonna uusiutuvaa dieseliä 2,4 miljoonaa tonnia Singaporessa, Rotterdamissa ja Porvoossa. Yhtiön mukaan sen vuodessa tuottaman uusiutuvan dieselin määrä riittää 2,8 miljoonan henkilöauton tarpeisiin.

Neste arvioi uusiutuvan dieselin vähentävän hiilidioksidipäästöjä 40–90 prosenttia fossiiliseen dieseliin verrattuna koko elinkaaren aikana.

Yhtiö laskee, että viime vuonna sen tuottama uusiutuva diesel laski maailmalla liikenteen päästöjä 5,6 miljoonaa tonnia. Päästövähennys on Nesteen mukaan suurempi kuin Nesteen oman jalostamotoiminnan aiheuttamat päästöt.

Nesteen rakennus
Jaani Lampinen / Yle

Palmuöljystä eroon?

Ympäristöjärjestö Greenpeace on arvostellut vuosien ajan ankarasti biopolttoaineintoilua, jonka se sanoo kiihdyttävän sademetsien katoa esimerkiksi Indonesiassa. Tämä puolestaan lisää ilmastopäästöjä.

Neste on ollut Greenpeacen erityistarkkailussa, sillä raakapalmuöljy on Nesteelle tärkeä uusiutuvan dieselin raaka-aine. Neste sanoo saaneensa nostettua jätteiden ja tähteiden osuuden jo 75 prosenttiin uusiutuvan dieselin raaka-aineista. Yritys jalostaa dieseliä esimerkiksi eläinjäterasvoista, kalanjalostuksen rasvajätteistä ja palmuöljyn jalostuksen tähteistä.

Greenpeacen mukaan ongelma on, että tähteiksi laskettavat palmusteariini ja palmuhapot ovat palmuöljytuotannon sivuvirtoja, jotka osaltaan pitävät yllä trooppisille metsille vahingollista tuotantoa. Ympäristöjärjestö arvostelee Nestettä myös siitä, ettei yhtiö erittele raporteissaan, kuinka suuri osa tähteistä on palmuöljyteollisuuden sivuvirtoja.

Lievosen mukaan syynä tähän on se, että tarkkojen volyymien julkistaminen heikentäisi Nesteen neuvotteluasemaa suhteessa raaka-aineiden toimittajiin. Neste painottaa käyttävänsä vain sertifioitua palmuöljyä ja etsivänsä jatkuvasti uusia raaka-ainelähteitä palmuöljyn korvaamiseksi.

– Lyhyellä tähtäimellä pyrimme lisäämään raaka-aineiden saatavuutta menemällä yhä huonompilaatuisiin raaka-aineisiin. Pidemmällä tähtäimellä katsomme esimerkiksi lignosellupohjaisia puu- ja metsäteollisuuden tähteitä sekä leväöljyjä, kertoo Nesteen tutkimusjohtaja Petri Lehmus.

Leväöljyn hienous olisi siinä, että sen tuotantoon ei tarvittaisi muita energianlähteitä kuin aurinko. Leväöljyn kaupallista tuotantoa biopolttoainekäyttöön ei ole kuitenkaan vielä aloitettu.

– Meidän tavoitteena on pystyä menemään 100-prosenttisesti jäte- ja tähdepohjaiseen raaka-aineeseen hyvinkin nopeasti. Käytämme tutkimus- ja kehitysrahoista suurimman osan uusien raaka-aineiden löytämiseen. Olen erittäin luottavainen sen suhteen, sanoo toimitusjohtaja Matti Lievonen.