250 000 lasta jäi kotiin – Brysselin suomalaiset kertovat poikkeusmaanantaista

Terroriuhka on halvaannuttanut Brysselin arjen. Maanantaina koulut ovat pitäneet ovensa kiinni, metro ei kulje ja avoinna olevan ruokakaupan ovella partioi armeijan väkeä. Myös monen Brysselin suomalaisen viikko on alkanut poikkeusjärjestelyin.

Kotimaa
Luokkahuoneet jäivät tyhjiksi maanataina
Luokkahuoneet jäivät tyhjiksi maanataina 23. marraskuuta Brysselissä.Laurent Dubrule / EPA

Opettaja Janne Salmelan viikko on alkanut kotioloissa. Tämä on jo toinen erikoinen maanantai peräjälkeen. Viikko sitten maanantaina hän käsitteli Pariisissa tapahtuneita iskuja omassa koululuokassaan Brysselin Eurooppa-koulussa. Tehtävä ei ollut helppo, sillä viidesluokkalaiset havainnoivat jo tarkasti maailmanmenoa.

– Kyllähän se täällä monia kosketti, monella lapsella oli ollut tuttavia Pariisissa iskujen aikaan, Salmela sanoo.

Tänään oman koulun ovet pysyvät suljettuina. Salmelan kollega, neljättä luokkaa opettava Niina Viima kertoo puhelimitse Brysselistä käsin, että opettajat sekä vanhemmat odottivat koko sunnuntain tietoa kouluviikon alkamisesta.

Pelottaako sua? - D'accord. Vähän, että räjähtää.

Katariina Bastos kysyy 12-vuotiaan poikansa mietteitä, kun koulupäivä peruttiin.

Aluksi asian piti ratketa iltapäivällä, mutta lopulta sunnuntai-iltana kello 19 tuli tieto, että koulupäivä jää oppilailta väliin. Puoli yhdentoista aikaan illalla opettajia vielä ohjeistettiin viestillä, jonka mukaan he saivat itse valita tulevatko työpaikalleen vai tekevätkö suunnittelutyötä kotioloissa.

– Kaikkiaan 250 000 lasta on jäänyt tänään kotiin, että kyllähän se aikamoisia järjestelyitä tarkoittaa vanhemmille, Brysselissä viidettä vuotta opettajana toiminut Janne Salmela kertoo.

Opettajat, oppilaat ja vanhemmat odottavat maanantain aikana tietoa siitä, onko tiistai tavallinen koulupäivä.

Ruokakaupan ovella partioi asemies

Kotipäivää viettävät myös joogaopettajana Brysselissä työskentelevän Katariina Bastoksen 8- ja 12-vuotiaat pojat. Aurinko paistaa ja perhe kuluttaa maanantaita neljän seinän sisällä.

Bastoksen vanhempi poika käy samaa koulua, jota yksi terroriepäillyistä on aikanaan käynyt. Tapaus on tarkoittanut sitä, että koulun portilla päivystää armeijan väkeä ja mediaa.

– Pelottaako sua, Katariina Bastos kysyy pojaltaan.

– D'accord. Tietenkin vähän, että räjähtää, kuuluu pojan kaksikielinen vastaus puhelimessa puhuvan äidin välityksellä.

Katariina Bastos on asunut Brysselissä 12 vuotta. Nuorempi perheen pojista on syntynyt kaupungissa. Bastos kertoo, että suru ja epäusko ovat vallanneet mielen.

– Ihmiset ovat täälläkin tottuneet elämään vapaasti. Nyt naapurini sanoi pelkäävänsä, että tämä on vasta alkua, Bastos kertoo.

Hän toivoo, ettei tuttuja arkirutiineja tarvitsisi muuttaa. Mutta jokin on muuttunut, kun ainoan avoinna olevan ruokakaupan ovella partioivat asemiehet.

"Tiedämme mikä uhka on, mutta emme koska se realisoituu"

Yle Uutisten Brysselistä puhelimitse tavoitetut suomalaiset kertovat asuvansa muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta. Ulos on uskaltauduttu ulkoiluttamaan koiraa, kuntosalilla käyntiä suunnitellaan ja ruokakaupassakin pitäisi piipahtaa. Kuin yhdestä suusta sanotaan, että arki jatkuu. Massatapahtumat tosin mietityttävät.

– Itse olen käynyt paljon jalkapallo-otteluissa ja konserteissa, mutta tällä hetkellä tuntuu ettei uskalla lähteä tällaisiin massatapahtumiin, Eurooppa-koulun opettaja Janne Salmela sanoo.

On vain ajan kysymys, että Brysselissäkin jotain tapahtuu.

Sari Oikarinen, Bryssel

Benelux-maiden merimieskirkkojen johtaja Jarmo Karjalainen kertoo, että myös heidän työntekijöistään osa jäi tänään kotiin, sillä metrot eivät kulje. Muutoin merimieskirkossa ollaan päivystysvalmiudessa, jos jotain tapahtuu.

– Ehkä me tiedämme täällä mikä se uhka on, mutta emme tiedä milloin se realisoituu ja se on pelottava tilanne ihmisille, Karjalainen sanoo.

Karjalainen kertoo, että sotilaita on Brysselin kaduilla ollut koko vuoden ajan.

– Luulen, että tässä ennalta ehkäisevät toimenpiteet ja kriisitoimintasuunnitelmat organisaation kannalta tulee päivitettyä entistä tiuhempaan, merimieskirkon johtaja Jarmo Karjalainen arvioi.

Samoilla linjoilla on liki 12 vuotta perheensä kanssa Brysselissä asunut Sari Oikarinen.

– Monet ovat täällä ajatelleet, että se on vain ajan kysymys, että Brysselissäkin jotain tapahtuu. Toki se hätkähdyttää, sillä eihän tilanteeseen osaa varautua, vaikkei se yllätäkään, Oikarinen sanoo.

Tilanne on Oikarisen mukaan hankala, mutta hän ei koe lehtien etusivujen kirkumaa pelkoa. Muutaman kilometrin päässä keskustasta poliisin lippusiima ja panssariajoneuvot eivät ole samalla tavalla silmillä kuin ydinkeskustassa.

– Elämän ja arjen on jatkuttava, summaa merimieskirkon johtaja Jarmo Karjalainen.