yle.fi-etusivu

Tanska soutaa ja huopaa maahanmuuttopolitiikassa

Mipex-vertailussa suurinta kehitystä maahanmuuttajien kotoutuksessa vuosien 2010–2014 välillä osoittaa Tanska, kymmenen pisteen nousulla. Maa on EU-maista kahdeksaksi paras kotouttaja. Kehitys on kuitenkin sidoksissa hallituspohjaan, ja muuttanee suuntaa uuden oikeistohallituksen myötä.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakijoita Tanskassa syyskuussa
Poliisit seurasivat tilannetta sivusta Tanskan Kliplevissä syyskuussa, kun Saksasta tulleet turvapaikanhakijat pyrkivät kohti Ruotsia.Benjamin Nolte/EPA

Tanskassa on pitkä perinne vähemmistöhallituksille. Maahanmuuttajavastainen Tanskan Kansanpuolue on vaikuttanut voimakkaasti keskustaoikeistolaisten hallitusten maahanmuuttopolitiikkaan, vaikka ei istukaan hallituksessa. Puolue on Tanskan toiseksi suurin.

Varsinkin vaalien alla oikeistopuolueet ovat pyrkineet kosiskelemaan äänestäjiä maahanmuuton rajoittamiseen tähtäävillä päätöksillä.

Vuosina 2001–2011 Tanskassa oli vallassa keskustaoikeistolainen hallitus, joka heikensi kotouttamistoimia, vuosina 2011–2015 keskustavasemmistolainen hallitus edisti kotouttamista – ja kesäkuussa valtaan noussut oikeistolainen vähemmistöhallitus on jälleen karsinut maahanmuuttajien oikeuksia.

Mipexin raportista näkee hyvin, mikä on ollut hallituspohja. Vuodesta 2007 lähtien maassa tehtiin nelisenkymmentä muutosta kotoutuspolitiikkaan, joiden myötä vuoteen 2010 mennessä Tanskan pistemäärä väheni kahdella. Sen sijaan vuosina 2010–2014, vasemmistohallituksen aikaan, pistemäärä nousi kymmenellä.

Oikeistohallitus leikkasi ensi töikseen maahanmuuttajien tukia

Uusi, oikeistoliberaalin Venstren muodostama vähemmistöhallitus vannoi virkavalansa 28. kesäkuuta. Jo kolme päivää myöhemmin hallitus ilmoitti leikkaavansa maahanmuuttajien tukia liki puoleen. Lakiehdotus hyväksytiin parlamentissa 26.8.

Uuden lain myötä ulkomaalaaistaustainen henkilö, joka ei ole asunut Tanskassa vähintään seitsemää vuotta edeltävän kahdeksan vuoden aikana, saa 1 498 euron työttömyystuen sijasta "integraatiotukea" 821 euroa.

Tanskan kesäkuussa valtaan noussut pääministeri Lars Løkke Rasmussen.
Tanskan kesäkuussa valtaan nousseen oikeistolaisen vähemmistöhallituksen pääministeri Lars Løkke Rasmussen.Keld Navntoft/EPA

Myös rajavalvontaa ilmoitettiin tiukennettavaksi.

Syyskuussa Tanska julkaisi Libanonin tiedotusvälineissä ilmoituksia, joissa se kertoi tukien heikennyksistä. Samoin korostettiin, ettei perheenyhdistämistä voi hakea ensimmäisenä Tanskassa oleskelun vuotena. Ilmoituksissa mainittiin myös, että pysyvän oleskeluluvan ehtona on tanskan kielen taito.

Ilmoituksen motiivina on vähentää Libanonissa olevien syyrialaispakolaisten intoa suunnata Tanskaan.

On todennäköistä, että seuraavassa Mipex-kartoituksessa Tanskan sijoitus kotouttamistoimia mittaavalla listalla heikkenee.

Suurimmat puutteet kansalaisuuden hakemisessa ja perheenyhdistämisessä

Mipex antaa eniten risuja Tanskalle siitä, miten hankalaa maahan tulleen ulkomaalaisen on hakea kansalaisuutta ja saada perheensä yhdistettyä. Säädökset ovat selvästi muita Pohjoismaita ankarammat.

Myöskään pysyvän oleskeluluvan saaminen ei ole helppoa. Vain yhdellä prosentilla Tanskassa asuvista, EU:n ulkopuolelta tulleista maahanmuuttajista oli pysyvä oleskelulupa vuonna 2013. Vastaava luku on muualla Euroopassa keskimäärin 45 prosenttia.

Perimmäisenä syynä Mipex pitää maahanmuuton politisoitumista: kotouttamisessa ei ole juurikaan alueita, joista vallitsisi puolueiden kesken yksimielisyyttä. Tiukat vaalitulokset ja vähemmistöhallitusten epävakaus ovat antaneet maahanmuuttovastaiselle puolueelle runsaasti vaikutusmahdollisuuksia.

Mipexin mittaamista kahdeksasta osa-alueesta Tanska sijoittuu huonoimmin perheenyhdistämisen mahdollistamisessa ja syrjinnän vastaisessa oikeuskäytännössä.

Eurostatin mukaan Tanskan asukasluvusta oli vuonna 2013 9,8 prosenttia on ulkomailla syntyneitä, ja heistä 67 prosenttia on EU:n ulkopuolisesta maasta. EU:n ulkopuolelta tulleista 27 prosenttia on yliopistokoulutettuja.

Tänä vuonna myös Tanska on ottanut vastaan suuria määriä turvapaikanhakijoita, syyskuun loppuun mennessä turvapaikkaa on hakenut (siirryt toiseen palveluun) 9 793 ihmistä (viime vuonna kaikkiaan 14 792). Turvapaikanhakijoista suurin ryhmä on ollut syyrialaiset, 4 398 henkeä.