1. yle.fi
  2. Uutiset

Väitös: Turvapaikkaa hakevat alaikäiset tytöt toivovat turvaa erityisesti aikuisilta

Ennen kaikkea lapset toivoivat pysyvyyttä epävarmaan elämäntilanteeseensa, ja luottamusta siihen, että he voivat aikuisten avulla vaikuttaa omaan elämänkulkuunsa.

Kotimaan uutiset
Mies ja lapsi kulkevat lätäkössä.
Suomeen tullut turvapaikkaa hakeva lapsi ja teini-ikäinen tarvitsee tukea erityisesti vanhemmilta ihmisiltä.Mari Karjalainen / Yle

OuluSuomeen tullut turvapaikkaa hakeva lapsi ja teini-ikäinen tarvitsee tukea erityisesti vanhemmilta ihmisiltä.

– Suomessa korostetaan osallistuvassa kasvatuksessa nykyisin paljon sitä, että lasten pitää ottaa yhä enemmän vastuuta itsestään ja tekemisistään. Se on tietenkin tärkeää.

– Tutkimukseni turvapaikkaa hakevien tyttöjen mielestä ajatus on vähän ristiriitainen. He olivat ottaneet menneisyydessä vastuuta itsestään jopa liikaa, joten turvapaikkaprosessin aikana toivottiin ennen kaikkea turvallisia ja luotettavia aikuisia ympärille kertomaan mitä lasten pitäisi tehdä, kertoo aiheesta Oulun yliopistossa tohtoriksi väittelevä kasvatustieteen maisteri Mervi Kaukko.

Kaukko on haastatellut vuodesta 2011 lähtien väitöstutkimustaan varten Angolasta, Somaliasta ja Kongosta yksin maahan tulleita turvapaikanhakijalapsia. Ajatuksistaan väitöstutkimustat varten kertoi toistakymmentä 8 – 17 -vuotiasta turvapaikanhakijatyttöä.

Oikeus olla puhumatta on arvokasta

Nykyisessä elämäntilanteessaan he halusivat ennen kaikkea olla turvassa. Äänen sijasta jotkut tytöt arvostivat oikeutta olla puhumatta: he halusivat ja saivat päättää, kenelle kertoivat ja mitä.

He olivat ihan tavallisia tyttöjä haaveineen, pelkoineen ja huolineen, Lapset ja teinit ovat yksilöitä kaikkialla.

Mervi Kaukko, kasvatustieteen maisteri

Oikeus hiljaisuuteen koettiin tärkeäksi ilmapiirissä, jossa turvapaikan hakemista epäillään joskus perusteettomaksi ja lapsia aikuisiksi. Toisaalta tutkimuksen tytöt halusivat olla tietoisia heitä koskevasta päätöksenteosta, ja oppia osallisuuteen vaadittavia taitoja pikku hiljaa, jotta he voisivat oppia olemaan itse mukana päätöksenteossa turvapaikkaprosessin jälkeisessä "oikeassa elämässä".

Ennen kaikkea lapset toivoivat pysyvyyttä epävarmaan elämäntilanteeseensa, ja luottamusta siihen, että he voivat aikuisten avulla vaikuttaa omaan elämänkulkuunsa.

Tutkimuksen lähtökohtana oli YK:n lasten oikeuksien julistuksen 12. artikla, jonka mukaan lapsilla on oikeus ilmaista näkemyksensä kaikissa heitä koskevissa asioissa, ja nämä näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Yksilöllisyys unohtuu

Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että Suomeen yksin tulleet alaikäiset turvapaikkaa hakevat tytöt pitävät heidän oman äänensä kuulemista tärkeämpänä sitä, että luotettavat aikuiset kertovat heille, mikä heidän tilanteessaan on heille hyväksi.

Tyttöjen toivomaa osallisuuden tasoa ei riitä selittämään turvapaikanhakijatyttöjen haavoittuvaisuus eikä myöskään heidän elämänkokemuksensa mukanaan tuoma sinnikkyys ja vahvuus.

Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että oletukset turvapaikanhakijoista tietynlaisena yhtenä ryhmänä eivät ota huomioon tyttöjen yksilöllisyyttä. Tutkimuksen tytöt eivät nähneet itseään erityisen haavoittuvaisina eivätkä ainakaan vastuullisina omien elinolojensa parantamiseen.

– He olivat ihan tavallisia tyttöjä haaveineen, pelkoineen ja huolineen, Lapset ja teinit ovat yksilöitä kaikkialla, Kaukko muistuttaa.

Yksin tulevien määrä kasvaa vauhdilla

Suomeen tuli viime vuonna 196 alaikäistä turvapaikan hakijaa ilman vanhempia tai muita huoltajia. Tämän vuoden lokakuun alkuun mennessä luvut ovat yli viisinkertaistuneet. Lokakuun loppuun mennessä turvapaikkapäätöstä odotti 1 671 yksin tullutta lasta.

– Tämän väitöstutkimuksen kuvaama aikakausi on siis jo historiaa, johon ei ole enää paluuta. Tutkimuksen aihe, lasten osallisuuden tutkiminen, on kuitenkin aina tärkeää, kun mietitään, miten turvapaikanhakijalapset saisivat omat taitonsa käyttöön ja miten heidän odotteluajastaan saisi merkityksellisemmän. Ja miten lasten kotoutumista voidaan tukea, Kaukko pohtii.

Kasvatustieteen maisteri Mervi Kaukko väittelee Oulun yliopistossa 27.11.2015. Kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on "Osallisuutta liminaalitilassa. Toimintatutkimus yksin maahan tulleiden turvapaikanhakijatyttöjen kanssa".

Lue seuraavaksi