1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Viesti karjanomistajille: Alkionsiirto se on, joka kannattaa

Keinosiemennyksen rinnalle on tullut toisenlainen jalostusmuoto lehmille. Mansikin alkioita voi huuhdella ja sen jälkeen siirtää alkion toiselle lehmälle. Alkiosiirto on vaihtoehto hyvien geenien jalostukseen, sillä harvat tilalliset ovat valmiita myymään parhaan lehmänsä vasikan, mutta alkioita raaskitaan kaupata.

Kotimaan uutiset
emolehmät vasikoineen levolla aamuauringossa Puumalassa
Emolehmät vasikoineen levolla aamuauringossa PuumalassaOlavi Kietäväinen

Lypsykarjatilallisia houkutellaan mukaan lehmien jalostukseen. Nautojen siemennyspalveluihin ja jalostukseen erikoistunut Faba toivoo, että tilalliset huuhtelisivat ja siirtäisivät lehmien alkioita omilla tiloillaan.

Faban mukaan alkiohuuhtelut ja alkionsiirrot ovat karjanomistajan apuvälineitä, joilla saadaan lisää tuottoa karjaan. Toisin sanoen harva myy parhaan lehmänsä vasikan, mutta voi myydä parhaan lehmänsä alkion.

Nurmeksen Hyvärilässä järjestetty Alkiopäivä houkutteli paikalle noin 20 lypsykarjatilallista.

Faba ja sen osaksi omistama jalostusyritys VikingGenetics kokoavat parhaillaan yhteistyötilaverkostoa tuoreena siirrettävien alkioiden vastaanottajiksi. Verkostossa on tällä hetkellä mukana vasta neljä pohjoiskarjalaista tilaa.

Sitä kautta saada jäämään tilalle enemmän tuloa, koska genetiikka on hyvin tärkeässä osassa siinä, mitä eläin tuottaa. 

Marjut Suontausta

Faban jalostuspäällikkö Anita Hyvönen kertoo, mistä alkionsiirrossa on kysymys.

Rautavaaralaiset lypsykarjatilalliset Merja ja Risto Pursiainen osallistuivat Faban Nurmeksessa järjestämään Alkiopäivään maanantaina.
Rautavaaralaiset lypsykarjatilalliset Merja ja Risto Pursiainen ovat jo huuhdelleet omasta hiehostaan seitsemän alkiota. Jouki Väinämö / Yle

– Meillä on hyviä lehmiä ja hyviä hiehoja, joista me halutaan paljon jälkeläisiä. Alkionsiirto on se keino, millä näitä pystytään saamaan. Joko sillä tavalla, että omassa karjassa on hyvä eläin, jota lähdetään huuhtelemaan. Tai sitten on mahdollisuus liittyä alkion tuoreverkostoon, josta saadaan Suomen tasolla niitä huippuja heti karjaan.

Faban Pohjois-Karjalan kenttäpäällikkö Marjut Suontausta jatkaa, että tuorealkioverkostossa tilallisella on mahdollisuus saada tuoreinta ja parasta eläinainesta karjaansa.

– Saada siten karjan jalostuksellista tasoa ylöspäin ja kehittymään, ja sitä kautta saada jäämään tilalle enemmän tuloa, koska genetiikka on hyvin tärkeässä osassa siinä, mitä eläin tuottaa.

Kevättalvella käynnistyneessä projektissa Faba ja VikingGenetics etsivät koko maasta yhteistyötiloja, joilla voidaan siirtää yhteensä noin 1 000 alkiota vuodessa.

"Pikkunätti ja hyvälypsynen"

Merja ja Risto Pursiainen olivat saapuneet tilaisuuteen Nurmeksen naapurikunnasta Rautavaaralta. Heillä on lypsykarjatila Ylä-Luostalla. Pursiaisilla on jo kokemusta alkiohuuhteluista ja -siirroista.

– Piti sen verran kokkeilla, että ossaanko ja pystynkö toimimaan näin. Tämähän on hyvin noppeeta karjanjalostusta tämä alkionsiirto, Merja Pursainen kertoo.

Pursiaiset huuhtelivat alkiot hiehosta, jonka Faba olisi halunnut ostaa. Risto Pursiainen kertoo, että he päättivät pitää sen itsellään ja huuhdella sen. Ja jälkikasvua on luvassa pian.

Hänen muut ominaisuudet ovat semmosia, että se kulukoo perässä kuin koira ja nuoloo ja nujuaa.

Merja Pursiainen

– Myö saatiin seitsemän alkiota, joista viisi tärppäsi. Ne poikivat kohta puoleen.

– Hieho on holsteiniksi suht koht pieni. Se on pikkunätti ja hyvälypsynen. Ja hänen muut ominaisuudet ovat semmosia, että se kulukoo perässä kuin koira ja nuoloo ja nujuaa. Se on erilainen kuin muut. Toiset eivät ole niin sosiaalisia yksilöitä, Merja Pursiainen kuvailee.

Perinteiseen keinosiemennykseen verrattuna alkiohuuhtelut ja alkionsiirrot vaativat karjanomistajalta lisää huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta.

– Osataan kiimat kahtoo niin, että ne natsaa just. Sitten näitä pitää piikitellä, että saahaan se superovulaatio tulemaan. Ruokintakin on erittäin tärkeätä, että hieho pystyy tuottamaan mahollisimman paljon toimivia munasoluja, Merja pursiainen kertoo.

Lue seuraavaksi