Hoitajat eivät ota influenssarokotetta uskomusten takia – lääkäri tuomitsee: "Eihän siinä ole mitään järkeä"

Influenssaa ei mielletä kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten piirissä tappavaksi taudiksi. Ammattilaisille olisi joka vuosi tarjolla influenssarokotus, mutta esimerkiksi Kainuussa keskussairaalan sairaanhoitajista sen otti viime vuonna alle viidennes. Esimerkiksi Tanskassa rokotus on pakollinen.

Kotimaa
Sairaalatyöntekijä kävelee käytävällä.
Kalevi Rytkölä / Yle

Influenssa heikentää valmiiksi sairaiden ja vanhusten vastuskykyä jopa niin paljon, että seurauksena on kuolema (siirryt toiseen palveluun). Lääkäriliiton mukaan influenssaan kuolee Suomessa arviolta vuosittain 500–2 000 potilasta. Silti eri sairaaloiden henkilökunta antaa rokottaa itseään influenssaa vastaan hyvin vaihtelevasti.

Esimerkiksi viime vuonna Oulussa hoitohenkilökunnasta seitsemän kymmenestä otti influenssarokotteen. Sen sijaan Kainuun keskussairaalassa hoitohenkilökunnasta vain alle yksi viidestä otti rokotuksen ja lääkäreistäkin vain hieman yli puolet.

Reipasta vaihtelua on myös muualla maassa (siirryt toiseen palveluun) ja eri sairaalaosastojen välillä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin koko henkilökunnasta 31 prosenttia otti kausi-influenssarokotuksen, mutta lasten teho-osaston henkilökunnasta 98 prosenttia.

Hoitohenkilökunnasta 30 prosenttia sairastaa influenssan oireettomana. Tällöin tartuttaa tautia tietämättään. Influenssa tarttuu lisäksi jopa vuorokauden ajan ennen oireiden alkamista.

Huomaisit, että sairaalassa A rokotteen ottaa 20 prosenttia ja sairaalassa B 70 prosenttia hoitohenkilökunnasta. Kumpaan sairaalaan menisit?

Olli-Pekka Koukkari

Kainuussa on lakattu ihmettelemästä lukuja ja polkaistu pystyyn kampanja, jolla koetetaan saada hoitohenkilökunnan rokotukset jonkinlaiselle tolalle. Infektiolääkäri Olli-Pekka Koukkari sanoo olevansa realisti.

– Jos keskimäärin kolmannes ottaa rokotteen tällä kaudella, niin tulosta voi pitää kohtalaisena viime kauteen verrattuna. Mutta ajanoloon se prosentti pitäisi saada 80:een. Siihen voi mennä monta vuotta.

Uskomukset, asenne ja tiedon puute

Koukkarin mukaan syitä rokotuksen välttämiseen on monia. Suurimmat syyt ovat tietämättömyys ja väärät uskomukset. Lisäksi osa jättää periaatteesta rokotteen ottamatta, koska se ei ole pakollinen. Myös ”hyvä ryhmähenki” vaikuttaa, mikä kannustaa olemaan rokottautumatta.

– Eihän siinä ole mitään järkeä. Täällä hoidetaan ihmisiä ja periaatteessa kaiken toiminnan pitäisi olla lääke- ja hoitotieteelliseen tutkittuun tietoon nojaavaa, mutta samaan aikaan sallitaan täysin ”musta tuntuu” ja uskomuspohjainen toiminta. Eikö se ole aika erikoista?, ihmettelee Koukkari.

Koukkarin mukaan asiaan pyritään vaikuttamaan ensin valistuksella ja rokotteen saamisen helppoudella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työterveyshuollon partiot jalkautuvat eri pisteisiin sekä sairaalalla että muualla Kainuun soten alueella. Rokotteen saa ottaa työajalla.

Jos keskimäärin kolmannes ottaa rokotteen tällä kaudella, niin tulosta voi pitää kohtalaisena viime kauteen verrattuna.

Olli-Pekka Koukkari

– Kun tuloksia verrataan myöhemmin muihin, erityisesti Pohjois-Suomen sairaaloihin, niin varmasti tuloksiin palataan sekä hyvässä että pahassa, sanoo Koukkari.

Asiaa voisi myös henkilökunta miettiä potilaan valinnanvapauden kannalta, sanoo Koukkari.

– Sitä voi ajatella vaikka niin, että olisit vanhana rouvana menossa vaihdattamaan lonkkaasi. Saisit valita vapaasti leikkaustuloksiltaan yhtä hyvien sairaaloiden välillä. Huomaisit, että sairaalassa A rokotteen ottaa 20 prosenttia ja sairaalassa B 70 prosenttia hoitohenkilökunnasta. Kumpaan sairaalaan menisit? Tätä minä toivoisin täälläkin ajateltavan, kun mietitään, mennäänkö piikille vai ei, konkretisoi Koukkari tulevaa.

Kahdeksan rokotettua esti yhden kuoleman

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pyrkii edistämään terveydenhuollon henkilökunnan rokotusmyönteisyyttä valistamalla.

Hoitohenkilökunnalle tarkoitetullasivustolla (siirryt toiseen palveluun)se muun muassa vetoaa englantilaiseen tutkimukseen, jossa vanhusten hoitokodeissa saatiin estettyä yksi kuolema, kun 8 henkilökuntaan kuuluvaa rokotettiin influenssaa vastaa.

Kausi-influenssarokote.
Influenssarokote. Arkistokuva.Mikko Haapanen / Yle

Lisäksi viime vuonna saatiin valmiiksi henkilökunnan influenssarokotustutkimusten koontitutkimus. Sen mukaan henkilökunnan rokottamisella potilaiden kokonaiskuolleisuus laski 29 prosenttia ja sairastuminen influenssakaltaiseen tautiin 42 prosenttia.

Suositus ei riitä, mutta pakkoa käytetään vain muutamissa maissa

Lääkealan tutkimus- ja kehittämiskeskuksenSIC! -verkkolehdessä (siirryt toiseen palveluun)kerrotaan, että Euroopan maissa henkilökunnan rokotteen ottaminen on suositus. Rokotekattavuus on jäänyt pelkällä suosituksella matalaksi, kuudesta prosentista reiluun puoleen. Sen sijaan rokotteen ottamisen helppous ja tiedotuskampanjat ovat nostaneet kattavuuden jopa 80 prosenttiin.

Toiminnan pitäisi olla lääke- ja hoitotieteelliseen tutkittuun tietoon nojaavaa.

Olli-Pekka Koukkari

Pakollista rokottaminen on Tanskassa ja eräissä USA:n osavaltioissa. Rokotuksesta on voinut kieltäytyä ainoastaan lääketieteellisestä, uskonnollisesta tai filosofisesta syystä.

Vaihtoehtoisesti työntekijä on joutunut allekirjoittamaan lomakkeen, jossa kertoo tiedostavansa hoitamiensa potilaiden influenssaan sairastumisen riskit ja sitoutuu influenssakautena käyttämään potilastyössä maskia.

Esimerkiksi Oulussa käytiin viime vuonna kiistaa maskin käytöstä, kun Tehy ilmoitti vastustavansa sen pakollisuutta hoitajilla, joita ei ole rokotettu.