Kun verkot kaatuvat kuin dominonappulat – moderni kotivara on muutakin kuin säilykepurkkeja

Kun sähkökatkos kestää pitkään, myös tietoliikenneverkko hyytyy. Sähkökatkon ja kännykän pimenemisen välille mahtuu kuitenkin monta varotointa. Aina ne eivät riitä, ja lopullinen vastuu verkoitta selviämisestä jää yksilölle.

tekniikka
 Lauri-Petteri Korppila korjasi verkkokatkaisijaa Koskenpään Sorkkaojalla.
Lauri-Petteri Korppila korjasi verkkokatkaisijaa Koskenpään Sorkkaojalla Keski-Suomessa maanantaina.Lehtikuva

Kun tieto lähestyvästä lumimyräkästä saavutti verkko-operaattori Elisan Keski-Suomen toimiston viime perjantaina, osattiin jo aavistella, mitä on tulossa.

– Kun näimme, että tässä tulee viikonloppua vasten jotakin käymään, otimme enemmän henkilöstöä töihin. Aloimme infoamaan sähköyhtiötä, että jos sähkökatkoja tulee, mikä on se paikka minkä me ensimmäisenä haluamme ylös. Aloimme myös sijoittamaan varavoimakoneita kriittisiin kohteisiin, kertoo Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki.

Kun lumimyräkkä pyyhkäisi Hämeenlinnan kautta Keski-Suomeen ja sieltä edelleen Pohjanmaalle, jätti myräkkä jälkeensä yhteensä satoja pimeitä tukiasemia. Keski-Suomessa suurimmat ongelmat olivat Jämsässä ja Pirkanmaan rajoilla. Sen sijaan Jyväskylän kaupungin alueella ei ollut häiriöitä.

– Pahin tilanne oli sunnuntaiaamuna, jonka jälkeen kriittisimpiin tukiasemiin saatiin palautettua sähköt. Tilanne normalisoitui maanantain aikana, kertoo Peltomäki.

Luontoäiti on opettanut

Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki
Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki.Sanna Savela / Yle

Vaikka tietoliikenneverkot ovat edelleen alttiita myrskytuhoille ja sähkökatkoksille, operaattorit ovat oppineet paljon varautumisen tarpeellisuudesta.

– Kun luontoäiti koettelee meitä heittämällä tällaisia erilaisia poikkeustilanteita, niin aina niissä on oppimista. Mutta kyllä suurimmat oppitunnit olivat tuossa muutama vuosi sitten, kun oli nämä isommat myrskyt, yksi niistä taisi olla Eino nimeltään. Silloin lähdettiin parantamaan poikkeustilannekuvaa entisestään, sanoo Elisan aluejohtaja Juha Peltomäki.

– Meillä on kaikilla operaattoreilla tilannekuvakeskukset, joista näemme verkon toimivuuden kaikilla alueilla. Olemme paljon kehittäneet yhteistyötä sidosryhmien, erityisesti sähköyhtiöiden, kanssa. Voimme ilmoittaa heille, mitkä ovat meidän kriittiset verkon solmukohtamme, jolloin he voivat resurssien mukaan priorisoida niiden alueiden ylösajamista.

Sähkökatkoksia varten tukiasemilla on akusto, joka pitää tukiasemaa yllä noin kolmen tunnin ajan sähkökatkon alettua. Liikenteen solmukohtiin voidaan myös tuoda varavoimakoneita, millä varmistetaan tärkein liikenne, kuten hätäpuhelut.

– Etukäteisvarautumisessa olemme päässeet paljon eteenpäin. Yleensä tällaiset normaalit vikatilanteet menevät alle kolmessa tunnissa ohi.

Hätäpuhelut pyritään varmistamaan loppuun asti

Jos sähköverkon häiriöt jatkuvat tuntikausia – jopa päiviä, niin kuin tällä kertaa kävi – niin yksittäiset tukiasemat pimenevät auttamatta. Voiko silloin käydä niin, että edes hätäpuhelut eivät toimi?

Kriisejä tulee, ja ne ovat kriisejä siksi, kun ne ovat yllättäviä.

Juha Peltomäki, Elisan aluejohtaja

– Pahin skenaario on, että kaikkien kolmen operaattorin verkot menevät yksittäiseltä alueelta täysin mykäksi, silloin hätäpuhelutkaan eivät kulje. Eri operaattoreilla on kuitenkin erilaiset verkot ja tukiasemaverkostot. Limittäisessä peitossa voidaan ohjata puheluliikenne sen toimivan operaattorin verkkoon tarpeen mukaan, kertoo Elisan aluejohtaja Juha Peltomäki.

– Teemme tiivistä yhteistyötä toisten operaattorien kanssa, jotta löydämme tilannekuvan, jossa ainakin jonkin operaattorin verkko toimii. Sitä olemme tehneet myös tänä viikonloppuna, sanoo Peltomäki viitaten viikonlopun pitkiin sähkökatkoksiin Keski-Suomessa.

Käviko Keski-Suomessa tänä viikonloppuna niin, että hätäpuhelut eivät toimineet limittäisestä verkosta huolimatta?

– Ihan varmaksi en voi sanoa, kun kaikkea ei voi käydä testaamassa, mutta kyllä meillä on se näkymä, että tilanne palautui hyvin nopeasti normaaliksi, eikä tällaista vahinkoa ole päässyt käymään, Juha Peltomäki vastaa.

Moderni hätävara

Ilman sähköä yhteiskunta lamautuu hyvin nopeasti, ja tietoverkot hyytyvät heti perään. Koska sekä yksityisten ihmisten että yritysten kommunikaatio perustuu pitkälti tietoverkkoihin, vaikuttaa niiden hyytyminen ihmisten elämään välittömästi.

– Yksilön ja kuluttajan kannalta ensisijainen ongelma on yhteyden häviäminen sukulaisiin ja ystäviin. Toisena tulevat viihteelliset arvot, kun palvelut eivät pelaa, Peltomäki pohtii.

IPhonen laturi.
Yle

– Pitää ymmärtää, ja sopia lähipiirin kanssa, että jos on asioita, jotka vaativat päivittäistä yhteydenpitoa, ja se linkki katkeaa, niin sitten pitää ottaa vastuu läheisestä ja lähteä käymään paikan päällä. Että ei voi jättää ihmisiä pelkän puhelimen varaan, jos on sairauksia tai muuten kriittisiä tilanteita.

Meitä on opetettu, että hätätilanteiden varalta on aina hyvä olla varastossa hyvin säilyvää ruokaa, paristoilla toimiva radio, varaparistoja sekä kynttilöitä ja tulitikkuja. Mutta mitä tarkoittaa moderni kotivara kommunikaation kannalta?

– Ensin on hyvä miettiä, millaisella alueella asuu. Onko kanssaihmisiä lähellä, että voi varmistaa, että naapureilla tai alueen ikäihmisillä on asiat hyvin. Tietoverkkoon ei voi yksilö vaikuttaa, mutta omien päätelaitteiden akkuihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ovatko ne tarpeeksi kestäviä, pärjääkö akulla vuorokauden siten, että poistaa turhat toiminnot käytöstä. Erilaisia varavirtalaitteita on saatavissa kaupoista, joilla pystyy lataamaan älypuhelimen pariin kertaan, luettelee Peltomäki varokeinoja.

Älypuhelimen omistajan hätävara-ABC voisi kuulua seuraavasti: Sulje turhat sovellukset ja säästä akkua; käytä eri päätelaitteita vuorotellen ja pidä muut suljettuina; käytä autoa ja autolaturia varavirtalaitteena, jos muuta ei ole.

Verkoton yhteiskunta on lamaantunut yhteiskunta

Onko yhteiskunta oikeasti varautunut tilanteeseen, jossa tietoverkot eivät toimi?

– Operaattorin näkökulmasta varautumiseen on panostettu paljon. Tässä on tietysti lainsäätäjä mukana, että miten operaattoreiden tulee varautua poikkeustilanteisiin. Sitten kun puhutaan asiakkaiden, kuten kuntien ja yritysten palveluista, niin yhdessä asiakkaan kanssa mietitään, mikä on kriittistä tietoliikenneverkon toimivuuden kannalta ja sitten erilaisilla varmennetuilla yhteyksillä pyritään takaamaan näitä toimintoja, Juha Peltomäki sanoo.

Lunta sähkölinjojen päällä Keuruun Huhkojärvellä.
Lunta sähkölinjojen päällä Keuruun Huhkojärvellä sunnuntaiaamuna.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Toisaalta ymmärrys siitä, että tietoverkkokatkoksia voi tulla – ja tulee – on lisääntynyt.

– On isompia ja pienempiä häiriöitä, ne ovat ihan arkipäivää, jossain on aina häiriö päällä. Mutta näin isossa mittakaavassa nämä onneksi ovat harvinaisia, Juha Peltomäki sanoo.

Kaikkea ei kuitenkaan voi petata etukäteen.

– Kriisejä tulee, ja ne ovat kriisejä siksi, kun ne ovat yllättäviä. Meidän pitää aina katsoa, mitä on tapahtumassa ja mihin tämä vaikuttaa ja toimia sen mukaan.

Juha Peltomäkeä haastatteli Minna Matintupa.