Suomen suuryritykset Ylen kyselyssä: Ilmastonmuutoksen torjunta luo uutta bisnestä

Päästövähennykset eivät näytä pelottavan yrityksiä. Yle kysyi Pariisin ilmastokokouksen alla sadalta suurimmalta Suomessa toimivalta yritykseltä näkemyksiä ilmastonmuutoksesta. Yli 80 prosenttia vastaajista piti ilmastonmuutoksen vastaista työtä mahdollisuutena liiketoiminnan kannalta.

talous
Ilmastonmuutos - uhka vai mahdollisuus?
Taulukossa on kuvattu kysymykseen vastanneiden yritysten lukumäärä ja vastauksien jakautuminen prosentteina.Yle Uutisgrafiikka

Suomalainen elinkeinoelämä suhtautuu tuoreen kyselyn perusteella varsin myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa ennen kaikkea maapallon keskilämpötilan nousua kiihdyttävien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Yrityksille se voi näkyä esimerkiksi raaka-aineiden ja energian kallistumisena tai vaikkapa kiristyvinä energiansäästövelvoitteina.

Tästä huolimatta Ylen kyselyyn vastanneista suuryrityksistä yli 80 prosenttia ilmoitti pitävänsä ilmastonmuutoksen torjuntaa liiketoiminnan kannalta ennen kaikkea mahdollisuutena. Kyselyyn vastasi 67 yritystä marraskuun puolivälissä.

Samansuuntainen tulos saatiin Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksessä (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Suomessa on jo yli 3 000 yritystä, jotka tarjoavat ratkaisuja ilmastonmuutokseen.

Erityisen myönteisesti ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön suhtautuivat ymmärrettävästi niin sanotut puhtaan teknologian yritykset, kuten ABB, Wärtsilä ja Outotec. Myös esimerkiksi konepaja-, ict-, finanssi- ja energia-alan yritykset näkivät yleisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa saumoja uuteen bisnekseen.

Osa yrityksistä muistutti aiheellisesti, että ilmastonmuutoksen torjunta ei ole mustavalkoinen kysymys: Se voi olla sekä uhka että mahdollisuus samanaikaisesti. Näistä yrityksistä suurin osa vastasi 'en osaa sanoa'. Kantansa jätti ilmoittamatta noin 18 prosenttia vastaajista.

Ehkä hieman yllättäen 67:stä vastaajasta ainoastaan yksi vastasi pitävänsä ilmastonmuutoksen torjuntaa uhkana liiketoiminnan kannalta. Vastaaja oli Fazer, joka perusteli näkemystään mahdollisella kustannusten nousulla ja raaka-aineiden saatavuuden heikentymisenä.

Yritys kuitenkin painotti avoimessa vastauksessaan, että ilmastonmuutoksen torjunta on uhkan lisäksi myös mahdollisuus yritykselle. Fazer ilmoitti kyselyssä toivovansa Pariisin ilmastokokouksesta kattavaa sopimusta.

Pariisin ilmastosopimus - toivottavaa vai ei?
Taulukossa on kuvattu kysymykseen vastanneiden yritysten lukumäärä ja vastauksien jakautuminen prosentteina.Yle uutisgrafiikka

Yle kysyi yrityksiltä myös sitä, toivovatko ne Pariisin ilmastokokouksesta kattavaa sopimusta. Ylivoimainen enemmistö, lähes 90 prosenttia, kyselyyn vastanneista yrityksistä vastasi kyllä.

Kattava sopimus viittaa siihen, että mukana olisi mahdollisimman suuri osa maailman maista.

Suomalaisten suuryritysten näkökulmasta tämä lisäisi markkinoiden ennustettavuutta ja tasaisi pelikenttää, kun myös nousevien talouksien yritykset joutuisivat maksamaan päästövähennyksistä aiheutuvia kustannuksia.

Noin kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa kantaansa kysymykseen. Kukaan ei vastannut vastustavansa kattavaa ilmastosopimusta.

Tähän liittyen Yle kysyi yrityksiltä myös niiden suhtautumista niin sanottuun hiilivuotoon. Hiilivuoto tarkoittaa tilannetta, jossa yritys siirtää tuotantoaan päästörajoitusten aiheuttamien kustannusten takia kireän ilmastopolitiikan alueelta sellaiseen maahan, jossa ei ole tiukkaa päästösääntelyä.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 80 prosenttia arvioi, ettei yrityksen tuotanto siirry EU:n kireän ilmastopolitiikan takia sellaisiin maihin, joissa saastuttaminen on halpaa tai ilmaista. EU-alueella on käytössä päästökauppa, mutta se koskee vain suuria teollisuus- ja energiantuotantolaitoksia sekä ilmailua.

Tulosta selittäneekin se, että sadan suurimman yrityksen joukossa on loppujen lopuksi melko vähän päästövähennyksistä vakavasti kärsiviä yrityksiä.

Vain kolme yritystä – Metsä Group, Norilsk Nickel ja SSAB – vastasi, että tuotannon siirtyminen pois Suomesta on todellinen riski heidän kohdallaan. Yritykset ovat paljon energiaa kuluttavilta aloilta, metsä- ja metalliteollisuudesta.

Kyselyyn vastanneista 16 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa hiilivuotoriskiin.

Hiilivuoto on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kielteinen ilmiö. Esimerkiksi Suomessa tuotetun terästonnin hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienemmät kuin Kiinassa tuotetun terästonnin aiheuttamat päästöt. Tällöin terästuotannon siirtyminen Suomesta Kiinaan johtaisi päästöjen kasvuun globaalisti.

Ilmastopolitiikka - säilyvätkö työpaikat?
Taulukossa on kuvattu kysymykseen vastanneiden yritysten lukumäärä ja vastauksien jakautuminen prosentteina.Yle uutisgrafiikka

Kyselyn perusteella Suomen suurimmat yritykset seuraavat melko yleisesti oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä. Näin ilmoitti lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Vain kymmenen prosenttia vastasi, että päästöjä ei seurata.

Ilmaston kannalta myönteistä tulosta selittänee osaltaan se, että suurimpien yritysten listalla on paljon pörssiyrityksiä, jotka raportoivat tarkasti toimintaansa muun muassa vuosikertomuksissaan.

Silmiinpistävää kyselyssä oli myös se, että kaikki 67 vastaajaa ilmoitti tehneensä jonkinlaisia päästövähennystoimia. 93 prosenttia vastaajista oli säästänyt energiaa ja 48 prosenttia ottanut käyttöön kiinteistökohtaista uusiutuvaa energiaa.

Uutena ilmiönä kyselystä nousevat esille ict-alan toimijat. Esimerkiksi teleoperaattori DNA kertoi siirtyvänsä suorassa sähkönhankinnassaan kokonaan uusiutuvaan energiaan päästöjen vähentämiseksi.

Päästövähennyksiin tulee nykyään painetta myös yritysten asiakkailta, näin kertoi 60 prosenttia vastaajista.

Tulevaisuuden kannalta myönteistä on se, että kaikki vastaajat ilmoittivat aikovansa jatkaa päästövähennyksiä huolimatta siitä, onnistutaanko Pariisissa solmimaan kattava ilmastosopimus.