1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Syövän hoito muuttumassa radikaalisti lähivuosina – tutkimus tuo uutta toivoa potilaille

Syövän hoitoon on tullut viime vuosina uusia, tehokkaita lääkkeitä ja hoitomuotoja. Jos potilasta hoitava sairaala on aktiivisesti mukana tutkimuksessa, voi potilas saada uusimpia tarjolla olevia lääkkeitä jopa vuosia ennen kuin ne tulevat markkinoille. Tällä voi olla ratkaiseva merkitys potilaan kannalta.

Kuva: Niko Mannonen / Yle

Syövänhoidon kulmakivet ovat edelleen leikkaus, sädehoito ja sytostaatit. Suurin osa sytostaattihoidosta on raskaita, ja niillä on paljon välittömiä sivuvaikutuksia kuten pahoinvointia ja infektioita.

Niiden lisäksi potilaalla voi ilmetä jopa vuosikymmenten päästä niin sanottuja myöhäisiä sivuvaikutuksia kuten sydänongelmia, lapsettomuutta ja kohonnutta riskiä sairastua toiseen syöpään.

Viime vuosina on kuitenkin kehitetty suuri määrä uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja, joiden uskotaan muuttavan syövän hoidon radikaalisti, kertoo dosentti, osastonylilääkäri Outi Kuittinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

– Toivottavasti kymmenen vuoden sisällä pääsemme ratkaisevasti vähentämään sytostaattihoidon käyttöä ja keventämään annettavia hoitoja. Olisi iso askel eteenpäin, jos pääsisimme paremmin siedettyihin hoitoihin, jotka eivät vaikuttaisi negatiivisesti myöhempään elämänlaatuun, Kuittinen sanoo.

Yksi lääke ei paranna kaikkia syöpiä

Kuittinen kuitenkin muistuttaa, ettei yhtä sellaista hoitoa ole olemassa, joka muuttaisi kaikkien syöpien hoidon.

– Jokainen syöpä on erilainen. Toisissa syövissä edistytään hitaammin, toisissa nopeammin.

Jokainen syöpä on erilainen. Toisissa syövissä edistytään hitaammin, toisissa nopeammin.

Outi Kuittinen

Täsmälääkkeet, vasta-ainehoidot ja immunologiset hoidot ovat kaikki uusia syövän hoitoon kehitettyjä hoitomuotoja, joista on saatu hyviä kokemuksia. Etenkin täsmälääkkeissä kehitystä on tapahtunut viime vuosina huomattavasti, kertoo Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä, dosentti ja erikoislääkäri Jussi Koivunen.

– Niiden parista on tullut uusia lääkeaineita, joilla on saatu hyviä hoitovasteita: taudin eteneminen pysähtyy pitkäksi aikaa ja potilas saa lisää elinaikaa, Koivunen kertoo.

Uusilla lääkkeillä on myös se etu, etteivät ne juuri aiheuta potilaalle sivuvaikutuksia.

Vireillä useita tutkimuksia

Oulun yliopistollisessa sairaalassa syöpätutkimusta tehdään aktiivisesti pääosin potilaiden parissa yhteistyössä kotimaisten tai kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Lisäksi sairaalassa tehdään laboratoriotutkimusta, jossa perehdytään muun muassa syövän perusbiologiaan.

Suurimman kiinnostuksen kohteena ovat immunologiset hoidot.

Jussi Koivunen

Pelkästään keuhkosyövän ja imusolmukesyöpien osalta sairaalassa on tällä hetkellä meneillään toistakymmentä tutkimusta, joissa etsitään uusia lääkkeitä ja uusia tapoja käyttää niitä syövän hoidossa.

– Suurimman kiinnostuksen kohteena ovat immunologiset hoidot. Niiden avulla osalla keuhkosyöpäpotilaista on saatu hyvin dramaattisia hoitovasteita. Vaikka hoito ei ole parantavaa, niin potilas saattaa pärjätä kuukausia, jopa vuosia pidempään tautinsa kanssa, kertoo Jussi Koivunen.

Aktiivinen tutkimus aikaistaa uusien lääkkeiden käyttöönottoa

Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdään aktiivista laboratoriotutkimusta muun muassa syöpien osalta. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Sekä Koivunen että Kuittinen pitävät molemmat sairaalan aktiivisuutta tutkimustyössä ehdottomasti potilaan etuna.

– Jos hoitava lääkäri tekee aktiivisesti tutkimusta, hän saa tutkimusryhmien kautta uusinta ja parasta tietoa juuri sen kyseisen sairauden hoidosta, kertoo dosentti, osastonylilääkäri Outi Kuittinen.

– Tutkimuksen ansiosta osaaminen kasvaa ja uusia lääkkeitä päästään käyttämään jo ennen kuin niillä on myyntilupaa. Tulevaisuuden hoitoja voidaan antaa jo nyt.

Tutkimuksen ansiosta osaaminen kasvaa ja uusia lääkkeitä päästään käyttämään jo ennen kuin niillä on myyntilupaa. Tulevaisuuden hoitoja voidaan antaa jo nyt.

Outi Kuitinen

Tutkimukseen osallistuminen voi antaa sairaalalle merkittävän etumatkan uusien lääkkeiden käyttöönotossa potilaiden hoidossa.

– Jotkut hoidot otetaan käyttöön tutkimuksen ansiosta pari vuotta aikaisemmin, toiset jopa 5-6 vuotta aikaisemmin kuin niissä sairaaloissa, joissa tutkimusta ei tehdä, Kuittinen sanoo.

Uusista lääkkeistä ja hoitomuodoista saatava hyöty näkyy myös käytännön tasolla potilaiden hoidossa. Esimerkiksi lymfoomien hoidossa Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidetaan enemmän pidemmälle edenneitä syöpiä, mutta niiden hoidossa päästään silti jopa parempiin tuloksiin kuin muualla maassa keskimäärin.

Selittävänä tekijänä erolle Kuittinen pitää Oulun yliopistollisen sairaalan aktiivista tutkimustoimintaa.

Tutkimukseen tarvittaisiin lisää resursseja

Rahoitusta tutkimuksen tekoon tarvittaisiin kuitenkin enemmän. Lääketehtaan aloitteesta lähteneet tutkimukset rahoittaa yleensä yritys itse, mutta tutkijan mielenkiinnosta syntyneille tutkimusideoille on vaikeampaa saada resursseja.

– Merkittävin tekijä on se, onko lääkäri halukas tekemään töitä myös virka-ajan ulkopuolella saadakseen tutkimuksen käyntiin. Toivottavasti tulevaisuudessa meillä on parempi tilanne sekä rahoituksen että erikoislääkäreiden osalta niin, että tutkimusta voitaisiin tehdä täyspäiväisesti, Kuittinen toivoo.

Onko syöpä sitten selätetty sairaus jo esimerkiksi kymmenen vuoden päästä?

Henkilökohtaisesti uskon, että kun 15 vuoden päästä jään eläkkeelle, lymfoomaan kuoleminen tulee olemaan harvinaista.

Outi Kuittinen

– Meillä on syöpiä, joiden osalta pelkään, että niitä ei ole vielä siinä ajassa selätetty. Mutta meillä on jo nyt toisia syöpiä, joita voidaan hoitaa ja hallita erittäin hyvin, sanoo Kuittinen.

Kuittinen on hoitanut jo 25 vuoden ajan imusolmukesyöpää eli lymfoomaa sairastavia potilaita.

– Kun aloitin tässä työssä vuonna 1990, noin 80 prosenttia potilaista kuoli lymfoomaan. Pari vuotta sitten kuolleisuusluku oli 31 prosenttia ja henkilökohtaisesti uskon, että kun 15 vuoden päästä jään eläkkeelle, lymfoomaan kuoleminen tulee olemaan harvinaista.