1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Löytyykö kaapistasi näkkileipää ja iskukuumennettua maitoa? Kotivaraa on hyvä olla kolmeksi päiväksi

Viisikymmentä vuotta sitten kotona piti olla ruokaa kahdeksi viikoksi. "Pahan päivän" varalle kehotettiin varastoimaan paitsi vettä, myös perunaa ja viljatuotteita. Nykyisin kotivaraksi riittää kolmen päivän ruokatarpeet.

Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Kotivara-termi otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla, kun kansalaisia haluttiin opastaa varautumaan mahdolliseen uhkaan.

– Sitä lähdettiin markkinoimaan ihan hissukseen, koska pelättiin että ihmiset turhaan hätääntyvät ja muuttuvat hysteerisiksi, kertoo varautumisjohtaja Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Kotivaraa lähdettiin markkinoimaan ihan hissukseen. Pelättiin, että ihmiset turhaan hätääntyvät ja muuttuvat hysteerisiksi.

Karim Peltonen

Viidessäkymmenessä vuodessa uhkakäsitykset ovat muuttuneet.

– 1960-luvulla ajateltiin, että vakava kriisi tulee Suomen ulkopuolelta ja kolmas maailmasota syttyy. Nykyisin kyseessä ovat etenkin Suomen sisäiset uhat, esimeriksi laajat sähkökatkot tai myrskyt.

Kotivaran merkitys on muuttunut.

– Kotivara on edelleen käypa termi. Olemme kuitenkin muutaman vuoden aikana päivittäneet ja laajentaneet ajatusta kotivarasta. Modernia kotivaraa on lämmön, veden ja informaation saannin turvaaminen.

Ryynejä ja perunoita varastoon

1960-luvulla suositeltiin, että ruokakaapissa olisi monta kiloa ryynejä ja perunoita. 

– Ruokaa piti olla varastossa kahdeksi viikoksi. Nykyisin puhutaan kolmen vuorokauden varautumisesta, mikä on nykyisin realistisempi aika. Pyrimme markkinoimaan, että ihmisillä olisi niin sanottu puskuri, ettei tarvitse käydä joka päivä kaupassa, varautumisjohtaja Karim Peltonen sanoo.

Martat neuvovat hankkimaan kotivaraksi esimerkiksi liha-, kala-, vihannes, ja hedelmäsäilykkeitä sekä lastenruokia, näkkileipää ja iskukuumennettua maitoa.

– Sellaista säilyvää ruokaa, mistä itse pitää. Ehdotuksia ei tarvitse orjallisesti noudattaa. Tarkoitus on, että ruokia käytetään ja täydennetään koko ajan, Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä sanoo.

Emme voi enää neuvoa, että joka kotiin pitää varata viisi kiloa perunoita.

Karim Peltonen

– Emme voi enää neuvoa, että joka kotiin pitää varata viisi kiloa perunoita. Tietysti suosituksia voi sanoa, mutta ne eivät aina ole ihmisten todellisia tottumuksia ja tarpeita, varautumisjohtaja Karim Peltonen jatkaa.

Puolitoista litraa juotavaa

Oma haasteensa on ruoan valmistaminen sähkökatkon aikana. Esimerkiksi Martat opettavat, kuinka laittaa ruokaa ilman sähköä ja järjestävät Kotivara-luentoja.

– Kotivaraksi olisi hyvä olla myös kannellisia astioita, joissa vettä voi säilyttää ja kuljettaa mahdollisista viranomaisten perustamista vedenjakelupisteistä. Jääkaapissa kannattaa olla noin puolitoista litraa juomavettä tai jotain muuta juotavaa, Kaisa Härmälä sanoo.

Kotivaralle voi olla käyttöä, jos sairastuu.

– Jos sairastuu vaikkapa influenssaan, eikä pääse ruokakauppaan, tai tulisi vakava epidemia ja ihmisten liikkuvuutta rajoitettaisiin, Karim Peltonen toteaa.

– Tarkoitus on herättää ihmisiä ajattelemaan ja miettimään, kuinka kauan sinä pärjäisit kotona olevilla elintarvikkeilla ja mistä kaikesta olet ylipäätään riippuvainen.