Väistykää robotit, nyt tulevat ihmisystävälliset cobotit

Helsingissä on pyörähtänyt käyntiin robotiikkaa ja robotteja esittelevä Robottiviikko. Robotiikan uusimpiin trendeihin kuuluvat cobotit, jotka on suunniteltu tekemään yhteistyötä ihmisten kanssa. Robotiikka-alan ammattilainen kaipaa suomalaispoliitikoilta selkeitä linjanvetoja robottiasioihin.

tiede
Robottiviikko
Baxter-cobottiJussi Mankkinen / Yle

Baxter liikuttelee pitkiä ja maskuliinisia, punamustia käsivarsiaan. Liikkeet ovat sulavia ja tasaisia. Ilmeikkäät, joskin kaksiulotteiset silmät tarkkailevat ympäristöä, samalla kun kädet poimivat pöydältä erilaisia esineitä.

Olisiko Baxterin silmissä sittenkin hitunen feminiinisyyttä? Baxter-cobotin sukupuolta on vaikeaa, mutta samalla myös hauskaa arvuutella. Kumpi Baxter siis on, she vai he?

– Baxterilla ei ole sukupuolta. Monet ihmiset viittaavat siihen he-pronominilla, mutta me emme esimerkiksi ole halunneet, että Baxterin kasvot kertoisivat mitään sukupuolesta, myyntivastaava Chris Williamson Active Robotsista kertoo.

Rethink Roboticsin vuonna 2012 kehittämä Baxter on yksi esimerkki cobotista eli collaborative robotista, jonka ideana on että se pystyisi työskentelemään mahdollisimman vaivattomasti ihmisen kanssa.

– Baxteria käytetään paljon opetustehtävissä, ja haluaisimme houkutella teknisille aloille lisää naisia. Tästä syystä Baxter on sukupuolineutraali robotti, ja olemme huomanneet että naisopiskelijat tulevat juuri tästä syystä sen kanssa hyvin toimeen.

Robottiviikko
Chris Williamson ja BaxterJussi Mankkinen / Yle

Akateeminen duunari

Baxterista on olemassa kaksi varsin erilaista versiota.

– Tutkija-Baxteria käytetään yliopistoissa ja lukioissa opetuksessa ja tutkimuksessa, aina Nasan avaruustutkimuksesta hoitoalaan. Tuotantoversiota taas käytetään teollisuudessa, ja se tekee töitä jotka ovat tylsiä, likaisia tai vaarallisia ihmiselle, Williamson kertoo.

Williamsonin mukaan Baxteria kehitetään koko ajan monimutkaisemmaksi ja sen käyttötarkoituksetkin karttuvat jatkuvasti.

– Maailmassa on tällä hetkellä robotiikasta kiinnostunut ja innostunut verkostoitunut yhteisö, joka testaa ja jakaa koodeja sekä algoritmeja. Niiden avulla sitten parannetaan ihmisten ja robottien yhteistoimintaa.

– Tällä hetkellä Baxterin voi ostaa kotiinkin, mistä ei kylläkään olisi vielä kauheasti hyötyä. Useissa yliopistoissa kuitenkin tutkitaan parhaillaan, kuinka cobotteja voisi käyttää kotioloissa.

Perus-Baxterin hinta on tällä hetkellä 25 000 euroa, ja on oletettavaa, että tarjonnan kasvaessa niin robottien kuin cobottienkin hinnat laskevat.

Robottiviikko
YuMin koodiaJussi Mankkinen / Yle

Cobotti tulee ulos häkistä

Mutta miksi juuri cobotit? Mistä tällainen trendi on saanut alkunsa?

– Useimmat robotit, kuten nuo takanani olevat, ovat häkissä tai suljetussa tilassa, joten ihmisten on vaikeaa oppia niiltä mitään. Tällaisia robotteja tarkastellaan perinteisten mallien ja stereotypioiden kautta lähinnä siten, että ne vievät ihmisiltä töitä. Tai sitten roboteista luodaan mielikuvia tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien pohjalta, Williamson analysoi.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan robottien (tai cobottien) avulla voitaisiin jopa lisätä työpaikkoja, nimenomaan teollisuudessa.

– Cobotit ovat täysin erilaisia perinteisiin robotteihin verrattuna. Ne tekevät yhteistyötä ihmisten kanssa ja auttavat ihmisiä heidän työssään. Joitakin vuosia sitten kirjastotyöntekijät olivat peloissaan kun internet ja tietokoneet tulivat mukaan kuvioihin. He pelkäsivät menettävänsä työnsä, mutta siinähän kävikin päinvastoin. Luulen että näin tulee käymään myös ihmisen ja cobotin kohdalla.

Robottiviikko
Oskari Hakaluoto ja YuMiJussi Mankkinen / Yle

Sinä, minä ja YuMi

Myös monikansallinen ABB on kehittänyt oman cobottinsa. Kaksikätinen YuMi (lyhenne sanoista you and me) lanseerattiin markkinoille Hannoverin teknologiamessuilla tänä keväänä. Alunperin se on suunniteltu pienten kappaleiden kokoamiseen. Cobotin muotoilussa ja toiminnoissa on korostettu turvallisuutta.

Testaan YuMia laittamalla pääni 38 kiloa painavan robotiin toisen käden liikeradalle. Kun käsi hipaisee korvaani, liike pysähtyy. Heti.

– Cobottien avulla voidaan laskea kynnystä automatisoida tuotantoa. Lähtökohtaisesti YuMi on suunniteltu niin, että se pystyy tekemään ihmisen kanssa yhteistyötä. YuMissa ei ole teräviä reunoja tai koloja, joihin ihmisen käsi voisi jäädä kiinni. Se huomaa samantien, jos se osuu ihmiseen ja pysähtyy salamannopeasti, projekti-insinööri Oskari Hakaluoto ABB:ltä kertoo.

– YuMi voidaan tuoda työntekijöiden keskelle ja osaksi työyhteisöä. Tässä mielessä robotiikan kehittyminen on ollut merkittävää.

Robottiviikko
Robotmaster veistää Speden päätäJussi Mankkinen / Yle

Kun robotti ryhtyy taiteilijaksi

Viime aikoina robotteja on ryhdytty hyödyntämään myös taiteen tekemisessä. Esimerkiksi Thomas Freundlich on tanssinut teollisuusrobottien kanssa, ja Japanissa professori Hiroshi Ishiguron humanoidirobotit ovat olleet mukana teatteriesityksissä oikeiden näyttelijöiden keskellä. Robottiviikollakin voi katsella, kuinka robotti veistää Spede Pasasen päätä.

Robotics Finlandin johtajan Cristina Anderssonin mukaan robottien merkitys taiteen ja estetiikan tuottajina tulee lähitulevaisuudessa lisääntymään huimasti. Syynä tähän on se, että robottien avulla voidaan valmistaa vaikkapa edullisia fasaadeja, mikä mullistaisi rakentamiseen liittyvää kulttuuria.

– Uskoisin että robotiikka vaikuttaa etenkin muotoiluun ja arkkitehtuuriin. Tulemme näkemään kauniita julkisivuja ja kauniita huonekaluja, mutta myös kauniisti muotoiltuja robotteja. Robotiikka on valtava muotoiluhaaste toisaalta estetiikan, toisaalta myös palvelukonseptien osalta.

Robottiviikko
Cristina AnderssonJussi Mankkinen / Yle

Suomi jälkijunassa

Robotiikka valtaa alaa maailmalla, mutta Suomi ei ole oikein pysynyt kehityksessä mukana.

– Tällaisia trendejä on rantautunut Suomeen esimerkiksi teollisuusrobottien kohdalla välttävästi, joskin teollisuudessa yritetään tällä hetkellä omaksua enemmän robotiikkaa. Palvelusektorilla on joitakin kokeiluja käynnissä, mutta muuten me olemme kyllä muuta maailmaa ikävän paljon jäljessä, Andersson toteaa.

Yksi syy tähän on suomalaispoliitikkojen vähäinen kiinnostus robotiikkaan.

– Suomalaisten puolueiden agendan keskiössä on aina ollut työ. Silloin on ehkä vaikeaa puhua robotisaatiosta, joka saattaa viedä ihmisiltä työpaikkoja.

– Robotiikka ei ole pelkästään teknologiaa, se on myös liiketaloudellinen ja sosiaalinen asia, johon liittyy yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Mistä esimerkiksi yhteiskunnan tulot muodostuvat jos ansiotulovero vähenee, ja millainen on tulevaisuuden työelämä. Voi myös pohtia, millaisia lainsäädännöllisiä kysymyksiä robotiikkaan liittyy. Puhumattakaan siitä, että poliitikot voisivat antaa kansalaisille mahdollisuuden omalta kohdaltaan miettiä robottiasioita, jos he toisivat niitä edelläkävijoinä esille, Andersson huomauttaa.

Tässä olisikin poliitikoille mietittävää. Joku voisikin tehdä asiasta pelinavauksen.

Robottiviikko
GIM-robottiJussi Mankkinen / Yle

2030-luvulla

Ihmisillä on kotonaan jo palvelurobotteja ja robottilemmikkejäkin, mutta millaiselta robotiikan tulevaisuus oikein näyttää?

– Jos uskomme (Googlen teknistä johtajaa) Ray Kurzweilia, jo vuonna 2020 tietokoneen älykkyys ylittää ihmisen älykkyyden. Toisaalta pelkkä älykkyys ei ratkaise sitä, mitä me tässä maailmassa saamme aikaiseksi. Me tarvitsemme kognitiivisia kykyjä. Laittaisin tuohon lukuun vielä viisi vuotta päälle, eli tietokoneen ja robotin älykkyys ylittää ihmisen 2030-luvulla, Cristina Andersson ennustaa.