Masennus käy kalliiksi yhteiskunnalle – turvallinen lapsuus on avain sairauden ehkäisyssä

Suomessa masennukseen sairastuminen on melko yleistä. Tutkimusprofessori visioi, millaisen yhteiskunnan tulisi olla, että masennusta ennaltaehkäistäisiin mahdollisimman tehokkaasti.

terveys
Nuori nainen puistonpenkillä.
Sini Liimatainen / Yle

Masennus on melko yleinen sairaus Suomessa. Masennus maksaa sairaslomina 2,5 miljoonaa työpäivää vuodessa, ja arviolta 37 000 suomalaista on eläkkeellä masennuksen takia. Suomi ei kuitenkaan ole suuri poikkeus muista jälkiteollisista maista, vaan masennuksen yleisyys on melko samanlaista muuallakin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen visioi, millainen yhteiskunta olisi tehokkain ennaltaehkäisemään masennusta. Hän nostaa erittäin tärkeäksi seikaksi lapsuuden kodin tunnelman.

– Tiedämme masennuksen riskitekijöistä sen, että lapsuuden kodin tulisi olla rauhallinen. Siellä ei esimerkiksi saisi olla tavallista enempää riitoja, vaikka pientä erimielisyyttähän arkiasioiden hoitamisessa saattaa toisinaan esiintyä.

Lapsuuden kodin tunnelma ei ole ainut seikka, mikä masennusta ehkäisevässä yhteiskunnassa olisi tärkeä asia. Lisäksi vanhemmat tai lapsi eivät käyttäisi päihteitä haitallisissa määrin, ja tiettyjä päihteitä ei saisi käyttää laisinkaan.

Partonen korostaa, että turvallisuuden tunne on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia.

– Kodin ja lähiympäristön tulisi olla turvallisia, että ei olisi pelkoa fyysisestä pahoinpitelystä eikä henkisestä kiusaamisesta. Kaikki nämä asiat auttavat siihen, ettei masennusta myöhempinä vuosina tule.

Masennus vaikuttaa toimintakykyyn nopeasti

Partosen mukaan on hyvin yksilöllistä, miksi ihminen sairastuu masennukseen. Suurimmalle osalle masennuksesta ei voida osoittaa mitään yksittäistä syytä, vaan useampikin ulkoinen syy vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen.

– Taustalla voi olla kielteisiä elämäntapahtumia, kuten menetyksiä. Lisäksi sosiaalisen verkoston ulkopuolelle jääminen johtaa usein masennusoireisiin. Ja stressaavien kielteiseksi koettujen elämäntilanteiden kasaantuminen lisää kuormaa, joka voi johtaa sairastumiseen myöhemmin. Myös stressaavat tilanteet, jotka koetaan myönteisiksi voivat rasittaa elimistöä ja aiheuttaa masennusoireiden ilmaantumisen.

Kodin ja lähiympäristön tulisi olla turvallisia, ei olisi pelkoa fyysisestä pahoinpitelystä eikä henkisestä kiusaamisesta.

Timo Partonen

Masennus vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn hyvinkin nopeasti.

– Myönteisten psyykkisten voimavarojen vahvistaminen ja mielenterveyden tukeminen kaikilla tavoilla mahdollisimman varhain ovat parhaat tavat estää masennuksen ilmaantuminen myöhemmällä iällä.

– Ihmisen ikääntyessä saattaa tulla fyysisiä elimellisiä sairauksia ja niiden hoidon yhteydessä on tärkeä kiinnittää huomiota myös psyykkiseen vointiin. Eli ei hoideta vain fyysistä sairautta, vaan muistetaan ihminen kokonaisuutena.

Sosiaalinen tuki vahvistaa ihmisen sosiaalista pääomaa ja voi sitä kautta vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen ja ehkäistä masennusta. Lisäksi ihmisen omien psyykkisten voimavarojen ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopeutumiskeinojen vahvistaminen auttaa suojaamaan mielenterveyttä.

Huomioi toiset, älä syrji äläkä kiusaa

Ihanneyhteiskunnan saavuttamiseen masennusta ennaltaehkäisemällä ei ole olemassa patenttiratkaisuja. Mutta Timo Partonen nostaa esille yleisen asennoitumisen muihin ihmisiin.

Taustalla voi olla kielteisiä elämäntapahtumia, kuten menetyksiä.

Timo Partonen

– Muutos lähtee siitä. Sillä on iso merkitys, että muita ei syrjittäisi eikä kiusattaisi sosiaalisessa kanssakäymisessä. Ja tietysti tuen antaminen, jos toisen tilanne on vaikea ja hän oirehtii jostain asiasta. Ihan sen kysyminen, että kuinka toinen voi sekä kuunteleminen ja ajan antaminen.

– Jos vakavammasta tilanteesta on kysymys, ammattiavun pitäisi olla nopeasti saatavilla, Partonen jatkaa.