Koe uusi yle.fi

Eurooppalaiset suhtautuvat kielteisimmin maahanmuuttoon

Asuinmaa, pakolaisvirrat, koulutustaso, ikä, tulotaso ja käsitys maan taloudesta ja työmarkkinoista – näillä kaikilla on maailmanlaajuisen mielipidetutkimuksen mukaan merkitystä kansalaisen maahanmuuttoasenteisiin. Maanosista kielteisimmin maahanmuuttoon suhtautuu Eurooppa.

turvapaikanhakijat
Oikeistopopulistien mielenosoitus Saksassa Erfurtissa
Oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -liikkeen järjestämä mielenosoitus Erfurtissa lokakuussa.Martin Schutt/EPA

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Gallupilla teettämään tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun) on haastateltu yli 183 000 henkilöä vuosien 2012–2014 välillä yli 140 maassa. Haastateltavilta on taustatietojen ohella kysytty kaksi kysymystä:

  • Pitäisikö mielestäsi maahanmuuttoa tähän maahan pitää nykyisellä tasolla, lisätä tai vähentää?
  • Katsotko, että maahanmuuttajat enimmäkseen tekevät töitä, joita tämän maan kansalaiset eivät halua (toisin sanoen pienipalkkaisia tai heikosti arvostettuja töitä), vai tekevätkö he töitä, joita tämän maan kansalaiset haluavat?

Miten maailma näkee maahanmuuton -tutkimus antaa ehkä hiukan yllättävän lopputuloksen: Eurooppa on maahanmuuton suhteen kielteisempi kuin muut maailman maanosat ja alueet. Eurooppalaisista 38 prosenttia pitäisi maahanmuuton ennallaan, 52 prosenttia vähentäisi sitä. Kymmenen prosenttia ei ole muodostanut asiasta kantaa.

Kaikkialla muualla enemmistö vastaajista katsoo, että maahanmuutto voisi pysyä samalla tasolla tai sitä voisi lisätä. Afrikassa myönteisesti ajattelee 47 prosenttia vastaajista (vähentämistä haluaa 40 prosenttia), Pohjois-Amerikassa 57 prosenttia (39 prosenttia vähentäisi), Latinalaisessa Amerikassa 48 prosenttia (39 prosenttia), Aasiassa 42 prosenttia (29 prosenttia) ja Oseaniassa 69 prosenttia (26 prosenttia).

Maahanmuuttajien tai pakolaisten määrä ei automaattisesti lisää kielteisyyttä

Kannoilla ei ole juurikaan yhteyttä maahanmuuton määrään. Kymmenestä eniten siirtolaisia vastaanottavasta maasta seitsemässä suhtaudutaan siirtolaisuuteen myönteisesti ja katsotaan, että maahanmuuton saisi pitää ennallaan tai sitä voisi lisätä (Yhdysvallat, Kanada, Australia, Arabiemiraatit, Saudi-Arabia, Saksa ja Ranska). Kolmessa maassa yli puolet taas katsoo, että maahanmuuttoa pitäisi vähentää (Venäjä, Iso-Britannia ja Espanja).

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä sen sijaan voi lisätä maahanmuuttokielteisyyttä, mutta ei automaattisesti sekään. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n raportti (siirryt toiseen palveluun)kertoo, että viime vuoden lopussa maailmassa oli 59,5 miljoonaa pakolaista, joista 19,5 miljoonaa on paennut kotimaastaan.

Yhdeksän kymmenestä pakolaisesta on kehitysmaissa, ja suurimmat vastaanottajamaat olivat viime vuoden lopussa Turkki, Pakistan, Libanon, Iran, Etiopia ja Jordan. Näistä Turkissa, Libanonissa, Pakistanissa ja Jordaniassa kannatettiin maahanmuuton rajoittamista, Etiopiassa taas enemmistö kannatti ennallaan pitämistä tai lisäämistä.

Euroopassa turvapaikanhakijoiden yleisimmät tuloväylät Kreikka, Italia ja Espanja haluaisivat vähentää maahanmuuttoa, mutta toisaalta runsaasti turvapaikanhakijoita vastaanottaneet Saksa, Ranska ja Ruotsi ovat maahanmuuttomyönteisiä.

Euroopan asenteet maahanmuuton määrään
Yle uutisgrafiikka

Euroopassa Itä-Eurooppa kriittisin – yhteyksiä kotouttamispolitiikkaan

Euroopassa eniten maahanmuuton rajoittamista kannatettiin Itä- ja Etelä-Euroopassa. Pohjois-Euroopan kielteisiä lukemia nostaa maajaottelu: IOM lukee Baltian maiden, Irlannin ja Iso-Britannian kuuluvan Pohjois-Eurooppaan.

Itä-Euroopassa maahanmuuttoa rajottaisi liki kaksi kolmesta kantansa ilmaisseesta vastaajasta, mutta toisaalta 17 prosenttia vastaajista ei ollut muodostanut mielipidettä tai ei halunnut sitä kertoa.

Kun kantoja verrataan Mipexin vertailuun kotouttamistoimista, (siirryt toiseen palveluun) huomataan, että myönteisesti maahanmuuttoon suhtautuvissa maissa on todennäköisesti myös tehokas kotouttamispolitiikka. Toisaalta esimerkiksi Espanja on Mipexin listalla 11. sijalla siitä huolimatta, että 56 prosenttia espanjalaisista haluaisi IOM:n tutkimuksen mukaan vähentää maahanmuuttoa.

IOM:n tutkimuksessa kantoja on verrattu YK:n arvioon maan maahanmuuttopolitiikasta. YK jakaa maat neljään ryhmään sen mukaan, tekeekö maan hallitus lainkaan maahanmuuttoon vaikuttavia päätöksiä vai pyrkiikö maa ylläpitämään maahanmuuton ennallaan tai lisäämään tai vähentämään sitä.

Maissa, joissa hallitus tekee maahanmuuton vähentämiseen tähtääviä päätöksiä (16 prosenttia maista), kansalaisista 61 prosenttia haluaa maahanmuuton vähentämistä. Vastaava luku on 24 prosenttia niissä maissa, joissa hallitus pyrkii toimillaan lisäämään maahanmuuttoa (11 prosenttia YK:n tutkimista 174 maasta).

Toisen polven maahanmuuttajat haluaisivat vähentää maahanmuuttoa

Ensimmäisen polven maahanmuuttajista (eli ulkomailla syntyneistä) 57 prosenttia katsoo, että maahanmuuton pitäisi joko pysyä ennallaan tai lisääntyä. Syntyperäiset asukkaat eivät ole yhtä myönteisiä.

Mutta toisen sukupolven maahanmuuttajista (jotka ovat syntyneet kohdemaassa, ja vähintään toinen vanhemmista on maahanmuuttaja) 44 prosenttia haluaisi vähentää maahanmuuttoa – mikä on isompi osuus kuin ensimmäisen polven maahanmuuttajilla tai syntyperäisillä kansalaisilla.

Tämä on ehkä yllättävää, jos ajattelee toisen polven maahanmuuttajien haluavan tukea monikulttuurisuutta ja uusia maahanmuuttajia. Kuitenkin voi olla, että toisen sukupolven maahanmuuttajat kokevat kilpailevansa työmarkkinoilla ennen kaikkea muiden maahanmuuttajien kanssa. Toisen sukupolven maahanmuuttajat saattavat pelätä myös uusien maahanmuuttajien laskevan palkkatasoa heidän omalla alallaan.

Tulotason vaikutus asenteisiin
Yle uutisgrafiikka

Kotimaan ilmapiirin ohella henkilökohtaisella on merkitystä

Köyhyys ja työttömyys lisäävät halua rajoittaa maahanmuuttoa. Maissa, joissa työttömyysaste on yli 15, keskimäärin 49 prosenttia vastaajista vähentäisi maahanmuuttoa. Jos maan työttömyysaste on alle kymmenen, maahanmuuton vähentämistä kannattaa 31 prosenttia vastaajista.

Kun kantoja verrataan vastaajien omaan tulotasoon, huomataan, että tulotason noustessa kasvaa myös hieman halukkuus pitää maahanmuutto entisellään tai lisätä sitä. Toisaalta myös halu vähentää maahanmuuttoa on korkea korkeimmissa tuloluokissa, joten vaikuttaa siltä, että selkeimmin tulotason nousu vaikuttaa mielipiteen muodostamisen halukkuuteen: ei-vastaajien määrä vähenee.

Kun kysytään vastaajien mielipidettä oman elitason kehityksestä lähitulevaisuudessa, positiivisesti taloudelliseen tilanteeseensa suhtautuvista 47 prosenttia pitäisi maahanmuuton entisellään tai lisäisi sitä ja 29 prosenttia haluaisi vähentää maahanmuuttoa. Pessimistisesti suhtautuvista sen sijaan 37 prosenttia suhtautuu maahanmuuttoon myönteisesti ja 43 prosenttia haluaisi vähentää sitä.

Ikä ei juurikaan vaikuta kantoihin. Maahanmuuton kannattajien osuus pienenee hiukan, 45 prosentista (15-29-vuotiaat) 38 prosenttiin (yli 55-vuotiaat) – mutta vastustajien määrä pysyy samana, nousua on lähinnä vastaamatta jättäneiden leirissä.

Koulutustason nousu nostaa myönteisyyttä. Peruskoulun suorittaneista 39 prosenttia säilyttäisi tai lisäisi maahanmuuttoa, 31 prosenttia vähentäisi – vastaamatta jättäviä on ryhmässä runsaasti, 31 prosenttia. Korkeakoulututkinnon omaavista 53 prosenttia suhtautuu maahanmuuttoon myönteisesti, 36 prosenttia vähentäisi maahanmuuttoa. Vastaamatta jättäneiden määrä on korkeakoulutettujen joukossa 10 prosenttia.

Koulutuksen vaikutus asenteisiin
Yle uutisgrafiikka

Rikkaissa länsimaissa maahanmuuttajia hyödynnetään halpatyövoimana

Koulutustaso vaikuttaa vastaavasti myös kantaan siitä, tekevätkö maahanmuuttajat töitä, jotka eivät muille kelpaa. Keskimäärin 43 prosenttia korkeakoulutetuista ajattelee näin, mutta peruskoulutetuista 19 prosenttia.

Sinänsä arvio maahanmuuttajien työpaikoista ei näyttäisi liiemmälti olevan kytköksissä maahanmuuttomyönteisyyteen. Maahanmuuton vähentämistä haluavista 41 prosenttia oli sitä mieltä, että maahanmuuttajat tekevät töitä, joita oman maan kansalaiset eivät halua. Liki sama osuus eli 42 prosenttia taas katsoi heidän kilpailevan samoista työpaikoista kuin oman maan kansalaiset.

Mutta maanosien välillä on eroa: Euroopassa lähes puolet vastaajista katsoo maahanmuuttajien tekevän huonosti palkattuja töitä, Pohjois-Amerikassa jopa 67 prosenttia. Afrikassa ja Aasiassa samoin ajattelee vain 19 prosenttia, ja kolmannes vastaajista sen sijaan katsoo maahanmuuttajien kilpailevan samoista työpaikoista kuin omat kansalaiset.

Asenne heijastelee todennäköisesti myös todellisuutta, Mipex kritisoi omassa raportissaan Eurooppaan tulleiden maahanmuuttajien kantaväestöä suurempaa riskiä ajautua koulutustaan heikosti vastaaviin, pienipalkkaisiin töihin.